Kesälomapurjehdus #2

Kesälomapurjehdus numero kaksi käynnistyi torstaina 24.7. kun vene saapui Turkuun ja Katri, Tuomas, Vilho ja Carlos Helsingistä. Ensimmäinen kohde perinteinen Norrskata, sieltä pe Kökarin Karlbyhyn jossa pojat kävivät aamulenkillä. Hyvät purjehduskelit jatkuivat ja Bänö-ön luonnonsatama sekä Storogskärin merikarhusatama tulivat tutuksi. Viimeksimainitussa saunottiin koko porukalla, sieltä kuvakin. Heikki ja Vilho pärjäsivät hyvin reissussa ja vanhemmilla oli myös tosi hauskaa.

Maanantaina saavuttiin Maarianhaminaan miehistönvaihtoon, Piirtolat lensivät kotiin ja veneeseen tulivat Timo ja Lotta, Carlos jatkoi kyydissä. Paluumatkan kohteet tähän mennessä Bänö-ö ja Jurmo, ja keli mitä parhain. Tänäänkin pientä uintisettiä genaakkerin kanssa. Varsinkin loppumatkalla on tullut selväksi että there are two kinds of people, the susi kind and the lammas kind.

Viimeisen lomaviikon suunnitelmat vielä auki joten hyvät vinkit kelpaavat.
Lisää kuvia tulossa loman jälkeen!

Mökkeilyä

Torstaina 17.7. saavuimme veneellä Norrskatan mökille ja Heikki nautti suuresti "hieman" väljemmistä tiloista, metsämansikoista sekä rantahiekasta. Torstai-iltana kävi äidillä silmälasionnettomuus, jonka vuoksi seuraavat päivät aina 23.7. keskiviikkoon asti oli pärjättävä aurinkolaseilla.

Heikki jatkoi mökkeilyä vaikka äiti lähti perjantaina Turkuun viettämään Pauliinan polttareita. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun Heikki ja äiti olivat toisistaan erossa kaksi perättäistä yötä, yhteensä yli 2 vrk. Molemmat pärjäsivät hyvin. Tästä seurauksena tosin Heikki päätti siirtyä osittaiseen Tuttelin juomiseen - ilmeisesti maito pääsi hieman vähenemään eron aikana (ja toisaalta äiti oli jo hieman kyllästynyt purulelun rooliinsa). Nyt äidin maitobaari on auki enää aamuisin ja iltaisin, ja päivällä maito tarjoillaan nokkamukista.

Mökkeilyä jatkettiin maanantaina, nyt Kylmäkosken mökillä. Nimi on vissiin enne, sillä pari päivää meni viileissä, sateisissakin merkeissä. Lähtöpäivän kunniaksi alkoi aurinko paistaa. Keskiviikkona 23.7. ajoimme takaisin Turkuun ja kävimme illalla Nauvossa syömässä. Torstaina on tarkoitus lähteä lomapurjehdukselle #2.

Heikki on iloinen konttaaja, joka yrittää myös nousta seisomaan kaikkea mahdollista vasten. Äännevalikoima on rikastunut ja monien mielestä Hessu on jo "sanonut" vaikka mitä. Todellisuudessa sanoja ei vielä tule, mutta hän yrittää kyllä vähän jo matkia, niin äänteitä kuin ilmeitä. Suosikkiäänne tällä hetkellä ei ole enää "tättä" vaan "täs" - sitten kun siitä tulee "täsä" ollaan varmaan oltu liian kauan Turussa...

Kesälomapurjehdus #1

Kesäloma alkoi Bruce Springsteenin kanssa olympiastadionilla, tosin ilman Heikkiä. Lauantaina täytimme auton ja suuntasimme Turkuun, josta iltalaivalla kohti Tukholmaa. Heikistä ehti tulla iloinen konttaaja juuri sopivasti ennen viikon purjehdusreissua. Tukholmassa veneellä kokoontuivat meidän kolmen lisäksi Anssin vanhemmat, kaikki sisarukset sekä Pekka ja Erling. Näin suurella kokoonpanolla emme kuitenkaan lähteneet liikkeelle vaan Pauliina ja Pekka lähtivät laivalla illalla Turkuun.
Maanantaina purjehdimme Stora Askenin luonnonsatamaan Furusundin lähelle, tiistaina Ahvenanmeren yli Degerbyhyn. Heikki on ollut vaihtelevan merikelpoinen. Jaakko osti Tukholmasta muovisen keinun, joka on pelastanut monta tilannetta. Pelastusliivit eivät ole saavuttaneet suurta suosiota, kerran Heikki tosin nukahti ne päällä Anssin syliin. Säät ovat suosineet, aurinkoa ja navakkaa myötäistä tuulta.
Tänään keskiviikkona saavuimme Jungfruskäriin ja kiersimme luontopolun.
Kuvissa Heikki välipalalla kannella ja isin selässä luontopolulla.

Lisää ulottuvuuksia

Heikin motoriset kyvyt kehittyvät melkein nopeampaa kuin vanhemmat pysyvät perässä. Viikon verran Heikki on vaihdellut ahkerasti konttaus- ja istumisasentoa, eli nyt siis pääsee itsekin istumaan aika hyvin (ketteryys ja Heikki eivät oikein kuulu samaan lauseeseen). Tämän lisäksi pari perättäistä konttausaskelta on tullut todistettua (pidemmät matkat edelleen ryömitään, ja ryömimispituusennätys on varmaan kasvanut kolmesta metristä kuuteen...). Mutta suurimpana yllätyksenä tuli se, että sunnuntaiaamuna Heikki löytyi aamulla pinnasängystään seisomasta, siis laitaa vasten toki. Saman hän toisti myös illalla, kun olisi pitänyt mennä nukkumaan. Muualta talosta ei vielä ole löytynyt yhtä hyvää kiipeilykohdetta. Heikki on myös jo lähes "normalisoitunut" reilun viikon kestäneestä "en suostu nukkumaan" -vaiheestaan. Katsokaas tätä isoa mopoilevaa poikaa!

Heikki on päässyt testaamaan myös taloyhtiön pihalle ilmestynyttä hiekkalaatikkoa. Hiekkaa suurempi makusuosikki tällä hetkellä on kuitenkin pikkukivet - niitä saa olla kaivamassa suusta vähän väliä. Toisessa kuvassa vierailemassa Pepin hiekkiksellä.

Toinen suosikki on kylpyamme, joka jo muutaman kuukauden oli ihan unholassa. Nyt Heikki kuitenkin tykkää istua ammeessa ja loiskuttaa vettä molemmin käsin. Viime perjantaina oli niin helteinen päivä, että Heikki polskutteli ammeessa takapihalla.

Heikki 9 kk - penkkiurheilua ja pälpätystä

Blogin päivitysvauhti sen kun harvenee. Syitä tähän ovat a) Heikin vähempi unentarve ja b) suurempi haluttomuus mennä nukkumaan. Ja ehkä vähän sekin että on kesä ja on kiva tehdä muutakin kuin näpeltää koneella :) Vaihtoehtoiseksi otsikoksi kaavailin jo "Uneton Nöykkiössä", mutta koska toivottavaa on että tämä vaihe on vain tilapäinen, jätin otsikon odottamaan vakavampia aikoja. Viime päivinä Heikillä on ollut vaikeuksia nukahtaa etenkin yöunille (ainakin verrattuna siihen, kuinka helppoa se on pääosin tähän asti ollut) ja joinain päivinä Heikki on myös kapinoinut toisia päiväunia vastaan (ja yhdet unet eivät todellakaan vielä riitä). Muuten päivät sujuvat taas vähän iloisemmissa merkeissä ja Heikin "tät-tät-tään" rinnalle on tullut myös muunlaista pälpätystä kuten "vaa-vaa-vaa" tai "to-to" ja paljon muuta todella sisällökästä.

Juhannuksen jälkeen Heikki on käynyt Vierumäellä ja Suomenlinnassa. Vierumäellä Heikki pääsi kaverimme Sampon äidin hoidettavaksi puolen golf-kierroksen ajaksi ja tämä oli sujunut hienosti, vaikkeivat olleet ennen tavanneetkaan. Heikin äiti-angstikin on vaimentunut, onneksi. Matkalla Vierumäelle Heikki pääsi nektariinin makuun (kuva alla) - se oli varsinainen herkkupala, josta ei voinut päästää irti edes siksi aikaa että Anssi olisi saanut ruokalapun leuan alle. Tästä ja muutamasta muustakin syystä kaipailen hyviä vinkkejä ruokatahrojen poistoon (nimim. Tabort ja Vanish Oxy Action eivät toimi...). Suomenlinnassa taasen käytiin tällä viikolla turkulaisten Krissen ja Tuulin kanssa, matkalta muistona kuva jo hieman väsyneen totisesta, mutta sitäkin coolimmasta arska-Hessusta.

Heikki on tosiaan nyt jo 9 kk! Neuvolassa ei nyt käyty, seuraava on sitten 10 kk paikkeilla, kunhan muistetaan varata se. Arviomme mukaan Heikki pysyttelee 12 kg tuntumassa, pituutta on ehkä jonkin verran tullut.

Heikki on viime aikoina kunnostautunut penkkiurheilijana, mutta toisin kuin moni voisi kuvitella, syynä ei ole juuri päätyneet futiksen EM-kisat. Penkkiurheilua on nimittäin harrastettu ulkona! Heikki on seurannut viime aikoina tarkasti isän, äidin ja Carloksen tennis-pallottelua, isän golf-svingiä sekä pyöräilevän äidin takapuolta ja selkää. Huvittavaa tosiaan oli, kun pelailimme tennistä viime viikolla ja Heikki seurasi peliä rattaista melko pitkään ja siis ihan hereillä! Pyöräilyn makuun olemme päässeet nyt kun pyörän turvaistuin on hankittu ja pyöräkin huollettu (ensimmäistä kertaa 15 vuoteen...). Tällä viikolla Heikki pysyi jopa yhden muutaman kilsan pyörämatkan hereillä!