Lilypie 2nd Birthday Ticker

maanantai 23. kesäkuuta 2008

Juhannuspurjehtija Meri-Hessu

Juhannus on vaan kerran vuodessa ja siksi sitä pitääkin juhlia hyvin! Tänä vuonna juhannuksenvietto sujui melko perinteisissä merkeissä - veneilyä, mökkeilyä, hyviä ystäviä ja hyvää ruokaa. Me otimme varaslähdön jo keskiviikkona siirtymällä Turkuun, josta sitten torstai-iltana lähdettiin purjehtimaan kohti Norrskataa, mukana meidän perheen lisäksi myös Peppi (1 v 4 kk), Henna ja Sammeli. Illan lähtöä ennen teimme pienen testiajelun Heikin kanssa tankkaamaan. Lähdön äänekkyys sai minut jo hetkeksi epäilemään merellisiä kesälomanviettosuunnitelmia, mutta Anssi keksi keinon ja laittoi Heikin roikkumaan puomista puosuntuolissa. Heikki nukahti siihen alta aikayksikön ja tankkausreissu muuttui rauhalliseksi. Varsinainen purjehdus alkoi ilta-kahdeksalta samalla tyylillä, Heikin torkkuessa. Loppujuhannuksena ei tällaista mahdollisuutta enää tullut, kun kelit olivat niin hyviä että "piti" purjehtia koko matka. Ensimmäisessä kuvassa Heikki nukkuu puosuntuolissa ja toisessa seurailee purjehdusta hereillä.

Juhannuksen reitti oli siis seuraava: torstai-iltana/yönä Turusta Norrskataan, perjantaina Norrskatasta Kustaviin ja lauantaina sama reitti takaisin. Sunnuntaina paluu Turkuun. Joka päivä oli hyvät, tosin vaihtelevat, purjehduskelit. Tuli testattua niin aurinkoista myötätuulipurjehdusta kuin hieman viileämpää sivuvastaista - jopa kryssiäkin. Heikki ja Peppi pärjäsivät hyvin veneessä, Heikki tosin vaati välillä hieman sisätilahauskuutusta, kun pelastusliiveissä mönkiminen oli vähän haastavaa. Aattoiltana tapahtui Heikin mielialassa myös täyskäännös - siis parempaan päin! Siihen asti oli poika ollut jotenkin huonotuulinen, mutta onneksi juhannustaiat tepsivät ja Heikki tuli paremmalle tuulelle.
Kuvissa Anssi lastenvahtina kannella sekä Hessu uusissa purjehdusvarusteissaan.

Jo pari viikkoa vaivannut mammanpoika-vaihe sen sijaan ei tunnu hellittävän. Kaikki menee hyvin, jos äitiä ei näy. Mutta jos äiti erehtyy näköpiiriin ja Heikki havaitsee että ei olekaan liimautuneena äitiin kiinni, niin syntyy hirmuinen parku joka loppuu vain äidin syliin pääsemisellä. Sieltä voi sitten ruveta taas nauramaan ja flirttaamaan...
Ekassa kuvassa Heikki eka kertaa purjeveneessä ja toisessä jälleen kerran isin kanssa "matching" vaatetuksessa :)

torstai 12. kesäkuuta 2008

Heikki ja elukat

Viime päivien aikana Heikki on tutustunut moneen elukkaan. On Heikki nähnyt eläimiä ennenkin, mutta nyt ne ovat alkaneet kiinnostaa. Lauantaina Turussa Heikki teki lähempää tuttavuutta naapurin koiranpennun kanssa. Hieman lämmettyään Heikki testasi mm. pennun nenän ja korvan. Lisää koiria löytyi keskiviikkona Carloksen luota, kun Heikki tutustui kerralla kolmeen koiraan. Nämä koirat taisivat pelätä Heikkiä enemmän kuin Heikki koiria, ja kaikkein eniten pelkäsivät varmaan vanhemmat että mitä Heikki tekee koirille ja mitä koirat Heikille. Kaikki meni kuitenkin hienosti. Tähän väliin mahtui myös kohtaaminen kissan kanssa maanantaina Emilian ja Pinjan luona. Kissaa ei Heikki juurikaan kiinnostanut, mutta Heikki innostui kissasta ja koitti ryömiä sen perässä. Kissan liikkeet tosin olivat melkoisen paljon sulavammat kuin Heikin kömpelö ryömintä!

Eläinten lisäksi tällä viikolla ollaan oltu aika paljon muiden lasten kanssa. Sunnuntaina grillailimme ja saunoimme Villen ja Tiian sekä heidän 3,5-vuotiaiden kaksosten Iidan ja Saaran kanssa. Tytöt olivat Heikistä innoissaan samoin kuin Heikki tytöistä. Maanantaina ja keskiviikkona treffattiin Pinjaa, tiistaina Peppiä sekä torstaina Vilhoa. Kuvassa myös Heikin Peppiä ihaileva katse - vau, tuo osaa seistä, kävellä ja puhua noin hienosti! Heikin kuuluvahko ääni on aiheuttanut viikolla erilaisia tilanteita: Pinja-raukka säikkyi Heikin huutelua, Peppi sen sijaan tukki vain sormilla korvansa kun ei enää jaksanut Heikin möykkää kuunnella...

Uusi tuttavuus viikonloppuna oli myös meri. Tässä Heikki Turussa kahlailemassa rannassa. Äidin yllätykseksi kylmä vesi olikin hauska juttu!

tiistai 3. kesäkuuta 2008

Vinku vanku vonku

Viimeksi kirjoitin, että vaikka Heikki on ollut flunssassa on hän ollut ihan hyvällä tuulella. Flunssa jatkuu lievänä edelleen, mutta hyvästä tuulestä nautitaan vain hetkittäin. Meidän analyysin mukaan Heikkiä harmittaa (ainakin) kaksi asiaa:
1) Hauskojen asioiden kieltäminen tai niiden ulottumattomiin asetus
2) Lisääntyvä hammaskalusto

Ensimmäinen näistä on tullut havaittua mm. jos Heikin kädestä vie jonkun "lelun", jos äiti/isä koskettaa jotain mielenkiintoista (esim. vesipulloa) jota ei heti tajuta antaa Heikin leikkeihin, tai jos Heikkiä kieltää tai estää koskemasta johonkin (esim. kaiuttimen johtoihin tai pistorasiaan). Luulemme hänen jollain tasolla ymmärtävän sanan "EI" ainakin jos sen painokkaasti esittää. Kolminkertainen kielto aiheuttaa yleensä loukkaantuneen parkukohtauksen. Kuvissa Heikki, joka on löytänyt alahyllylle hieman hölmösti asetetut lasipurkit ja Heikki joka ei suostu olemaan ilman omaa tölkkiä, jos isikin saa tölkin (ja ei tarvi ilmoittaa MLL:oon, tuo on alkoholitonta olutta :)

Edellämainitun lisäksi arvelemme, että Heikkiä ahdistaa uusien hampaiden tulo. Yläetuhampaat tulivat ilman kitinöitä, mutta seuraavat ylärivin hampaat ovat tulossa yhtaikaa ja ilmeisesti aika kivuliaasti. Tänään kieltäydyttiin ylähampaiden pesusta ja varsinkin puuron syöminen on sujunut huonosti jos ollenkaan. Onneksi tuota vararavintoa on jonkin verran. En tiedä onko kaikkien ohjeiden vastaisesti, mutta olemme antaneet Heikin jyrsiä nyt kuivaa ruisleipää ja se tuntuu välillä helpottavan oloa. Kuvassa Heikki aloittamassa leivän järsintää - tämän ensimmäinen pala meni kokeilun piikkiin, se oli liian pehmeää ja Heikki sai jättisotkun aikaan... Tänään oli myös episodi "Heikki ei juo maitoa" kun olin joitain tunteja poissa. Anssi oli kokeillut nokkamukia, tuttipulloa, lasia, mukia ja pilliä - mikään ei kelvannut. Loppujen lopuksi lusikalla maitoa oli mennyt kurkusta alas.

Viikonloppuna olimme puutarhajuhlissa. Heikki kuukahti melko epämiellyttävän näköiseen nukkuma-asentoon menomatkalla (kyllä tuossa uudessa turvaistuimessa pystyy vähän ergonomisemminkin nukkumaan...), mutta virkistyi iltaa kohden, mm. isin olkapäillä juhlintaa tarkkaillen.