Heikki 5 v

Heikki täytti keskiviikkona viisi vuotta ja sitä juhlittiin lapsivieraiden kesken perjantaina. Vähän vaille viiden talo alkoi täyttyä iloisista naamiaispukuisista juhlijoista. Ensimmäisistä lastenjuhlista selvittiin Anssin kanssa kunnialla, vaikka paikalla oli oman kolmen lisäksi 12 4-5 vuotiasta juhlijaa. Suurin osa vieraista oli Heikin kerhokavereita, mutta mukana oli myös muutama meidän kaverien lapsi, kaikki ilman vanhempiaan.

Menoa ja meteliä riitti, mutta kaikki viihtyivät hyvin. Ei tarvinnut Saaraakaan viihdyttää, kun rintarepussa hän toljotti silmät selällään ohi juoksevia lapsia. Kaksituntisten juhlien ohjelmassa oli lahjojen avausta, kynttilöiden puhallusta ja herkuttelua, ongintaa sekä lasten omaa ohjelmaa eli kaistapäistä juoksemista, piiloleikkejä ja pöytälätkää.

Kakuksi oli toivottu samanlaista Angry Birdiä kuin viime vuonna, mutten lähtenyt kisaamaan Hennan kanssa kakunkoristelussa (ks. Heikki 4 v postaus), joten tehtiin pienen suunnittelun jälkeen hieman toisenlainen. Heikin toiveesta tehtiin yhdessä myös kakkutikkareita.

Talo Italiassa

Jo neljännen kerran vietimme lomaviikkoa samalla (tai no, lähes vuosittain kasvavalla) porukalla - tällä kertaa Italiassa Como-järven rannalla. Matkaseurue on kasvanut neljätoistahenkiseksi, kuusi aikuista ja kahdeksan lasta ikähaarukalla 2 kk - 5,5 vuotta. Tällä kertaa lensimme kaikki yhdessä Helsingistä Milanoon ja veimme kaksi kokonaista penkkiriviä, kun kahdella nuorimmalla ei vielä ollut omaa paikkaa. Lentomatka oli lasten kanssa tehdyistä lentomatkoista helpoin ikinä.



Lomakoti oli jälleen onnistunut valinta, vaikkei ehkä ihan niin päällikkö kuin viimevuotinen Ranskan Les Issambresissa. Tilaa oli riittävästi niin sisällä kuin ulkona, ja vanhimmat lapset tarkenivat uima-altaassa. Näköalat Como-järvelle olivat komeat varsinkin ylimmän kerroksen ikkunoista, mutta valitettavasti pihalta niitä ei juurikaan nähnyt.



Päivisin teimme pieniä retkiä lähistölle. Lähin kylä oli Menaggio järven rannalla ja siitä teimme lautalla retken Bellagioon. Menaggiossa pelattiin myös kahtena päivänä minigolfia, joka nousi loman huippuhetket-gallupissa kärkisijoille koko porukalla. Teimme myös kävelyretken vanhalle tammelle ja tutustuimme ensimmäisen maailmansodan aikaisiin juoksuhautoihin.

Saara Katariina

Viikko sitten sunnuntaina vietettiin pikkusiskon ristiäisiä ja nimeksi paljastettiin Saara Katariina. Saara oli alunperin Heikin ehdotus pikkusiskon nimeksi. Ehdotuksia tuli tosin enemmänkin, pääosin kerhokavereiden nimiä. Saaraan kuitenkin päädyttiin, sopiihan se hyvin myös veljien nimien kanssa. Ja kaikkien kolmen nimet ovat "ikivihreitä" eli sekä Heikkejä, Kalleja että Saaroja on saanut nimeksi vähintään promille Suomen lapsista ajanjaksolla 1880-1999. Tällaisia nimiä on naisilla vain 15 (Anna, Maria, Eeva, Kaisa, Liisa, Katri, Helena, Hanna, Saara, Anni, Aino, Elina, Silja, Maija ja Laura) ja miehillä 14 (Antti, Matti, Jaakko, Mikko, Heikki, Pekka, Lauri, Olli, Kalle, Simo, Eero, Paavo, Sakari ja Juho). Tilastojen varjossa näyttäisi siltä että Saaralla olisi kolmesta sisaruksesta harvinaisin nimi, mutta jos siihen ynnää Saran mukaan, niin pääastään suunnilleen Kallen korville.



Saaran kummeiksi lupautuivat Olli ja Maria sekä Ami ja Tomi. Saara oli rauhallinen tyttö Ollin sylissä koko kasteen ajan. Pojat kuivasivat Saaran pään kasteen jälkeen. Pappi hauskuutti kummeja ja muuta yleisöä kysymällä mitä "kummi" on latinaksi? Sehän on "sponsor". Erinomaiset sponsorit pikku-Saaralla ja veljillä onkin valikoitunut!



Nyt muistettiin kuviakin ottaa eri kokoonpanoilla ja hyviä otoksia tulikin. Kameroita oli tosin niin joka suunnassa, ettei yhdessäkään kuvassa taida kaikki kuvattavat katsoa samaan kameraan :)



Tarjolla oli suolaiseksi palaksi lohi- ja poropiirakkaa sekä Kaijan tekemää couscous-salaattia. Makeaksi oli täytekakkua, kakkutikkareita, Amin tekemiä macaronseja sekä pikkuleipiä.



Edellisistä postauksisa onkin unohtunut mainita, että Kallestakin kehkeytyi noin kuukausi sitten iso poika - vaipat jäivät vain yökäyttöön ja päivisin käytetään polleana kalsareita, autokalsareita tietenkin. Kesälomalla vielä näytti, ettei hänellä ole hajuakaan koko touhusta, mutta sitten yhtäkkiä jotain napsahti päässä ja homma alkoi toimia. Vahinkoja sattuu vielä ehkä kerran viikossa, mutta todella hyvin siis mennyt.

Isoveli-psyykkaus on muutenkin mennyt niin hyvin perille, että Kallea saa välillä houkutella ihan kunnolla että hän suostuu tulemaan rattaisiin istumaan. Ajattelin ensin, että saa kulkea potkupyörällään, mutta sitten tajusinkin että matkantekovauhti on vielä niin epämääräinen, että me myöhästyttäisiin Heikin kerhosta varmaan joka toinen kerta jos Kalle saisi potkutella. Eli ostin sitten käytettynä Phil & Teds Dash -rattaat, jonne mahtuu Saaran lisäksi Kalle. Tavaratilaan mahtuu potkulauta, joten se otetaan välillä mukaan jos istuminen kyllästyttää paluumatkalla. Tästä tulee ihan hyvää hyötyliikuntaa itselle, kun kerhoon on matkaa noin 1,6 km suuntaansa. Jos vien ja haen Heikin kävellen, niin matkaa tulee siis n. 6,4 km päivässä - lisärasitteena siis rattaissa kaksi lasta.

Eilen vietettiin myös lasten serkun Emman yksivuotissynttäreitä. Heikki tykkää leikkiä Emman kanssa ja Kallekin avasi mielellään Emman lahjoja :)