Kummien häissä ja autoilemassa

23.8. menivät Heikin kummit Pauliina ja Pekka naimisiin - ONNEA! Myös Heikki pääsi häihin juhlimaan ja juhlikin ihan mukavasti vaikka äiti taas pelkäsikin pahinta. Vihkiminen tapahtui Turun linnan kirkossa ja Heikki käyttäytyi hyvin - jutteluyritykset isä torjui maissinaksuilla. Virsi ja Marian viulunsoitto olivat erityisesti mieleen. Illan juhlissa Heikki sai maistaa hääkakkua ja konttailla ympäri juhlasalia - mielenkiintoisinta siellä tosin oli ulko-ovi :) Kuvassa Heikki seuraa isin sylistä intensiivisesti loistavaa "Tahdon olla sulle hyvin hellä" -musiikkivideota, pääosissa kummit.

Sunnuntaina Kaija keksi ottaa esille Anssin ja sisarusten vanhan auton. Auton akut olivat rikki, mutta Heikki nautti täysin rinnoin autossa istumisesta, ensin paikallaan mutta vauhdin makuun päästyään toisten autoa työntäessä. Heikin ajotyyli oli varsin rento - rattiin hän ei vaivautunut koskemaan ja vain närkästyi, jos joku koitti sellaista opastaa. Lopuksi Heikki keksi, että mitä sitä toisia pyytää autoa työntämään, kun itsekin sen voi tehdä - ja näin Heikki työnsi autoa ympäri pihaa erittäin polleana ja tyytyväisenä!
Ensin hieman varovaisesti, kädet jopa rattia tavoitellen:

Lopuksi autoa itse työnnellen, melkoinen virnistys päällä:

Ja vielä videointiakin...


Edellisestä Heikin uusia taitoja kehuvasta postauksesta pääsikin unohtumaan eräs uusi taito - nokkamukista juominen. Lomalla nokkamuki tuli jo tutuksi, niin että siitä juotettiin Heikille maitoa tai vettä, mutta loman jälkeen hän on nyt oppinut juomaan siitä itse, omin pikku kätösin. Tosin välillä homma menee leikin puolelle, jolloin nokkamuki takavarikoidaan.

Muita, kyseenalaisempia, taitoja ovat mm. vaatekaapin tyhjennys (kuva) ja vessanpönttöön lelujen tiputtelu. Ja tietenkin äidin syliin kapuaminen housunlahjetta pitkin (kuva)!

Äi-TI, äi-TI, äi-Ti

Alamme taas tottua kesän ja lomien jälkeen arkeen. Vielä kaipailemme (tai ainakin minä) jotain "harrastuksia", tai siis oikeastaan jotain vakkariohjelmaa viikolle. Latokasken asukaspuistossa olemme käyneet muutaman kerran, niin sisällä kuin ulkona. Lisäksi keväällä alkanut elokuvissa käynti on jatkunut aktiivisena. Viime viikolla kävimme Katrin ja Vilhon kanssa Tennispalatsissa katsomassa Mamma Mia -elokuvan. Olin nähnyt sen musikaalin jo kaksi kertaa, joten pysyin kärryillä vaikka Hessun perässä pitikin juosta ympäri salia. Tällä viikolla kävimme samalla kokoonpanolla Espoo Cine -filmifestareilla Ipanakinossa katsomassa Tocar el Cielo. Finnkinon esityksiin verrattuna siellä oli varmaan ehkä 5 % väkimäärästä, äidit vanhempia ja vauvat pienempiä. Heikki oli selkeästi seniorein ja Vilho varmaan seuraavaksi vanhin! Nyt ollaan käyty siis neljästi elokuvissa, aina eri paikassa. Jos joku kaipaa vinkkejä babybioon niin meiltä vaan kysymään :)

Heikki on viime postauksen jälkeen oppinut myös uusia taitoja. Taputus onnistuu, tosin ei pyydettäessä vaan silloin kun itseä huvittaa. Heikki on myös oppinut leikkimään autoilla, tosin ilman mitään suurempaa koulutusta - hän alkaa heti päristää kun saa leikkiauton käteensä. Tästä innostuneena isä toi työmatkalta Tukholmasta tuliaisina uuden leikkiauton.

Ennen kesälomaa ostin potan ja nyt koitamme muistaa silloin tällöin laittaa Heikin sille istumaankin. Hämmästys oli suuri, kun Heikki yllättäen pissasi, kun istui potalla ehkä neljättä kertaa elämässään. Pissa tosin meni pitkin lattioita eikä pottaan, mutta äiti ja isi oli silti ylpeitä :) Seuraavaa vahinkoa odotellessa...

Heikki on jo jonkin aikaa ainakin joidenkin mielestä sanonut "äiti". Nyt äitikin sen jo uskoo, vaikkei se nyt aina niin puhtaasti tule artikuloitua. Heikin "äiti" tosin tarkoittaa hyvin monta asiaa, esimerkiksi "ota" tai "anna" kuitataan sanomalla "äi-TI". Joskus päiväunilla itkuhälyttimestä alkaa kuulua "äi-TI, äi-TI, äi-TI" - tämä tarkoittaa että unet on ohi ja tule hakemaan minut pois. Sama voi kuulua myös illalla sängyssä seisten, kun Heikki on sitä mieltä että yksin pimeässä on ihan tylsä olla. "Äiti" tulee aina melko käskevällä äänellä, ja jälkimmäistä tavua painottaen.

10,5 kk strategiset mitat ja vertailufotot

Neuvolassakin käytiin, kun lomat oli lomailtu. Uusiksi strategisiksi mitoiksi mitattiin 12,72 kg ja 77,5 cm, tosin pituutta saattaa olla enemmänkin kun Heikki ei oikein innostunut selällään makaamisesta ja oli hieman hankala mitattava. Heikki näytteli uusia taitojaan eli konttaamista ja tukea vasten seisomaan nousemista innokkaasti terveydenhoitajalle. Hoitajan testatessa peukalo-etusormiotetta Heikki tosin päätti käyttää mielestään paljon kätevämpää etusormi-keskisormiotetta.

Tässä perinteiset graafit. Heikin pituuskasvu on nyt tasaantunut +1 käyrälle, kuten oli ennustekin. Paino-pituus-suhde jatkuu tasaisena.



Ja tässä normaalit poseerauskuvat. Nämä on otettu juuri ennen Islantiin lähtöä. Heikki on hoitopäydällä hieman hämillään ja yllättävän rauhallisena.

Islanninmatka

Lomamatka Islantiin alkoi maanantaina 4.8. just-in-time -tyyppisellä saapumisella lentokentälle. Kun nurisimme paikoista aivan eripuolilla konetta, virkailija kehotti olemaan tyytyväinen siihen että ylipäätään saimme paikat lennolle. Portilla olevan virkailijan kanssa saimme kuitenkin neuvoteltua vierekkäiset paikat ja koneessa vielä Heikille oman paikan meidän välistä. 3,5 h kestävä lento meni hyvin ja Heikki nukahti päiväunille vasta Reykjavikin lentokenttäbussissa. Myös kolmen tunnin aikaeroon Heikki sopeutui tosi hyvin.

Tiistaina kävimme puolen päivän retkellä Blue Lagoonissa rentoutumassa. Blue Lagoonin vesi lämpenee viereisen lämpövoimalaitoksen ylijäämävedellä ja oli melkoisen lämmintä. Heikki viihtyi lämpimässä vedessä hyvin, varmaan paremmin kuin vanhemmat joiden mielestä vesi oli jopa liian lämmintä paikoin. Päivä oli kaunis ja kirkas. Illalla kävelimme Reykjavikissa.

Keskiviikkona päädyimme harkinnan jälkeen hyppäämään paikallisbussiin ja suuntasimme yhdellä vaihdolla Mt. Esja -vuoren juureen, aivan merenpinnan tasolle. Bussipysäkillä havaitsimme, että seuraava bussi menee viiden (!) tunnin päästä, joten ainoa järkevä suunnitelma oli lähteä kävelemään kohti vuoren huippua. Varautuminen vaellukseen oli hieman vajaavainen: eväänä kaksi tökkiä Cokis Lightia ja suklaalevy... Hessulle onneksi oli mukana vähän ravitsevampaa muonaa. Opasteissa (vain islanniksi) oli merkitty alkumatkan vaikeustasoksi yksi "vaelluskenkä" ja vaikeustaso nousi kolmeen vaelluskenkään huippua lähestyttäessä. Lähdimme kapuamaan ilman yhtäkään vaelluskenkää ja alku olikin ihan mukavaa polkua. Hessu tuli Anssin selässä ergossa ja nukahti heti alkuunsa. Matkan varrella polku muuttui kivikoksi ja jyrkkeni. Vähän ennen Þverfellshornin huippua Hessu heräsi ja alkoi vaatia ruokaa, joten pidimme lyhyen tauon. Aivan huipulle kiipesi vain Anssi (se oli jo ihan kiipeämistä, kolme "vaelluskenkää"), Hessun kanssa odottelimme vajaassa 700 m korkeudessa. Paluumatka alas meni hyvin, Hessu nukkui toiset unet! Jatkoimmekin bussilla matkaa Akranesiin, joka olikin oletettua kauempana ja odotettua ankeampi - pikku pysähdyksen jälkeen palasimme takaisin Reykjavikiin.
Ensimmäinen kuva pysähdyspaikalta nro 5 - viereisen huipun peittävät jo pilvet. Tästä jatkettiin vielä yhdessä yksi kivinen etappi ylöspäin. Toisessa kuvassa Heikki ja tukea vasten seisomisen jalo taito, yhdistettynä "otan kirjoja kahvilan hyllystä, heitän lattialle ja koitan repiä sivut irti" -taitoon...

Torstaina kävimme perusturistikiertoreissulla nimeltä Golden Circle. Ensimmäinen pysähdys oli Nesjavellirin lämpövoimalaitos. Sitten vierailimme Þingvellirin kansallispuistossa, jossa on kokoontunut Islannin ensimmäinen "parlamentti" ja jossa on hyvin näkyvissä Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen raja. Täällä muutama joukon turisti oli käsittänyt jotain väärin ja saapui bussille puoli tuntia myöhässä oppaan saattelemana. Seuraava kohde olikin yksi Islannin päänähtävyyksistä, Gullfossin vesiputoukset. Ne olivatkin mahtavan näköiset. Samassa paikassa käytiin lounaalla ja Heikki sai taas kylmän purkkilounaan, kuten lähes koko matkan. Hessu vetää kylmää ruokaa ihan tyytyväisenä, mutta kun Anssi vahingossa söi sitä lusikallisen (kun samalla söi itse lounasta ja syötti Hessua) niin naama vääntyi kauheaan ilmeeseen - ilmeisen kamalaa oli :) Vesiputouksilta jatkettiin matkaa Haukadaluriin katsomaan geysireitä. Näimme "the" Geysirin, geysirin jonka erisnimestä on tullut yleisnimi, mutta sen purkautumista emme nähneet. Sen sijaan näimme pari kertaa kun Strokkur lennätti vettä parinkymmenen metrin korkeuteen! Viimeiset kohteet reitillä olivat Skalholtin kirkko sekä Eden-niminen kasvihuone/turistikauppa.
Perusturistikuva Strokkur-geysiristä...

Perjantaina edessä olikin kotiinpaluu ja herätys paikallista aikaa klo 4. Hessu tosin sai tunnin enemmän uniaikaa, kun siirsimme hänet nukkuvana bussiin asti. Paluumatka meni hyvin ja heti kotiin palattuamme päätin lähteä Heikin kanssa vielä viikonlopuksi Tampereelle. Perjantaista tulikin aika pitkä päivä... Kuvissa Hessu, joka onnistui löytämään pussillisen maissinaksuja ja on siitä hyvin tyytyväinen. Toisessa kuvassa Hessun perusveikeä nenännyrpistysilme :)

Heikki 10 kk - konttausta ja kurottelua

Heikki saavutti lomalla 10 kuukauden iän, mutta neuvolaan ollaan menossa vasta loman jälkeen, viikon päästä. Noin 9 kk iässä Heikki alkoi päästä itse mahalta istumaan ja toisinpäin. Tästä ei enää mennyt kovin kauan siihen, että Heikki hoksasi konttaamisen jalon taidon. Varsinainen suurempi ahaa-elämys tapahtui Hennan luona hoidossa juuri ennen loman alkua, sitä ennen Heikki oli mennyt vain muutaman konttausaskeleen. Loman aikana taidot ovat kehittyneet ja konttausvauhti on jo melkoinen. Konttaamisen lisäksi Heikki on erittäin innostunut nousemaan tukea vastaan seisomaan - sitä pitää harjoitella aina kuin mahdollista. Nyt alkaa alastulokin välillä onnistua, aina ei tule muksahdusta tai käskyä tulla auttamaan. Tänään Heikki pääsi kotiin kolmen viikon lomailun jälkeen. Meno onkin tosi erilaista kuin ennen lomaa - pitää pian laittaa paikat järjestykseen kotona!

Tässä "muutamia" hauskoja otoksia loman ensimmäiseltä kolmelta viikolta.

Heikin ensimmäinen lomapäivä ja innokasta konttailua Hirvensalossa ennen reissuun lähtöä. Toisessa kuvassa Heikki konttailee Jungfruskärin rantakallioilla.

Heikki sai Tukholmasta keinun, joka pelasti monta hetkeä veneellä. Pelastusliivien käytöstä Heikillä ja vanhemmilla oli melko eriävät käsitykset, mutta tässä kuvassa kuitenkin melko tyytyväinen keinuva poika. Keinua käytettiin etenkin lähtöjen ja rantautumisten yhteydessä ulkona, päivällä sisällä, syöttötuolina ja myös nukutustuolina.

Norrskatassa Heikki pääsi tutustumaan rantahiekkaan ja kaikkiin sen herkkuihin. Veneen uimatasolla Heikki ja isi uittivat legendaarisia keltaisia veneitä kulussa.

Purjehdusten välissä käytiin Kylmäkosken mökillä. Viimeisenä päivänä pilviverho raottui ja aurinko alkoi paistaa. Tässä iso ukkeli tutustuu jalkapalloiluun.

Heikistä on tullut melkoinen apuri - tässä Heikki auttaa kapteenia navigoinnissa ja äitiä tiekikoneen täytössä. Heikki on oppinut loman aikana paitsi nousemaan tukea vasten seisomaan myös ottamaan joitain askelia tuen kanssa.

Tyytyväinen merimies veneellä ja isin selässä repussa.

Keinutuoli on myös oiva paikka lukea kirjaa. Ensimmäistä kertaa Heikki jaksoi keskittyä itse kirjaansa - osotteli kuvia ja selosti paljon. Saunakuva on niin suloinen, että siitä piti laittaa toinenkin versio vaikka kännykästä yhden jo postasinkin - tämä siis Storogskärin saunasta.

Perhepotretti Kökarin Karlbystä ja pojat isineen Maarianhaminan länsisatamassa terassilla.

Viimeinen pysähdys ennen Turkua oli kaunis Jurmo, jossa ihailimme maisemia korkealta kalliolta. Heikki ei ollut kovin innostunut tästä perhekuvauksesta :)


Loma jatkuu vielä ja päätimme hieman ex tempore lähteä viimeiseksi lomaviikoksi Islantiin. Lennot varattiin lauantaiaamuna ja huomenna maanantaina on lähtö!