Heikki 3 v ja Kalle 13 kg

Heikki täytti 26.9. kolme vuotta ja synttäreitä juhlistettiin kaksipäiväisesti seuraavana viikonloppuna. Lauantaina oli ensin kutsuttu kavereita: Peppi ja Sisu, Eevi ja Vilho, Vilho ja Risto, Pinja ja Minea sekä Aada ja Alvar. Kauniina lokakuisena päivänä oli hyvä odotella vieraiden saapumista superlämpimällä aurinkoterassillamme. Ja kun vieraat saapuivat niin alkoi innokas lahjojen availu. Suuren suosion saavutti mm. puiset hedelmät, joita pystyi itse pilkkomaan puuveitsellä (hedelmät oli siis valmiiksi paloina ja paloja yhdistivät pienet tarrapalat). Ihan mainio keksintö!

Lauantain kakun oli tehnyt Heikin kummitäti Henna ja se oli jälleen kerran mitä hienoin. Aiheena oli Heikin suursuosikki Salama McQueen -kilpa-auto, joka huristeli kakun päällä lakutietä pitkin. Sunnuntain kakku äidin tekemä ällöhkö suklaakakku.

Kalle viihtyi parhaiten sylissä tai tapansa mukaan syömässä. Varsinkin sunnuntain juhlissa hän liimaantui äitiin tavallistakin enemmän.

Sunnuntainakin sukulaissynttäreillä tuli hirmuinen määrä lahjoja. Tässä Heikki esittelee isomummille Salama-duploa, joka löytyi ensimmäisestä paketista. Tämän jälkeen olikin työ saada Heikki avaamaan muita paketteja. Niistä tosiin kuoriutui esiin toistaan hienompia autoja, veneitä, palloja, pelejä, vaatteita, laukkuja, koruja...

Tarkkasilmäisimmät huomasivatkin ehkä synttärikuvista, että molemmat pojat olivat käyneet parturissa. Heikki kävi jo neljättä kertaa Salon West Hairissa ja Kallen ensimmäinen parturointi tehtiin Salon Hennassa eli Heikin monitaiturikummitäti kyni hassut sivuhaituvat taitavasti. Tässä Kalle ennen ja jälkeen ensiparturoinnin (tai no, nuo etuhiukset on mun kynimät, kun meinasi näkökyky rajoittua liikaa jo aiemminkin). Kun tuota jälkeen-kuvaa katson, niin kyllä muuten on aika paljon samaa näköä kuin Heikissä aikoinaan!

Kalle on oppimassa myös uusia taitoja. Maanantaina, kun kävin Kallen kanssa Naantalissa, hän esitti ompeluseuralle ensimmäiset konttausaskeleensa. Kotioloissa niitä ei kuitenkaan käytetä, vaan Kalle etenee edelleen ryömimällä. Ryömimistä ei pienet esteet haittaa ja hän pääsee tutkimaan kaikkea mielenkiintoista, kuten mm. vessaharjaa ja kukkaruukkujen multaa. Tänään Kallea kiinnosti isin tyhjät kaljatölkit sen verran, että nousi niitä tutkimaan korkeammalle kuin ennen. Tästä viisastuneena laskimmekin juuri pinnasängyn pohjan ylimmästä asennosta suoraan alimpaan.

Kalle tosiaan on edelleen aika isokokoinen vauva, kuten on syntymästään saakka ollut. Kahdeksankuukautisneuvolassa alkoivat hälyytysrajat (ilmeisesti jo toistamiseen) paukkua ja hyvinvoiva vauvamme määrättiin laihdutuskuurille! No, tästä on varmasti monta mielipidettä, pitääkö pientä vauvaa laihduttaa, mutta itse olen nyt maalaisjärjellä tehnyt sellaisen ratkaisun, että a) laitan tarjolle vähemmän ruokaa kerralla ja lämmitän lisää vain jos äänekkäästi vaaditaan, b) en tuputa yhtään ruokaa ja c) vähensin imetyskertoja 5-6 kerrasta neljään (en kuitenkaan kolmeen, mitä neuvolalääkäri ohjeisti, kun se kuulosti niin rajulta). Tästä tosin kääntöpuolena on se, että joskus Kalle on melko nälkäinen ja ilmoittaa sen melko kuuluvasti.

Paino-ongelmien lisäksi Kallelle tuli toistamiseen kova yskä pari viikkoa sitten, eikä se ole vieläkään mennyt täysin ohi. Heikin astmapiippu on siis saanut toisenkin käyttäjän ja tästä johtuen Kaijan ja Kallen kardiologin suosituksesta olemme lopettaneet myös Kallen betasalpaaja-sydänlääkkeet, koska ne eivät sopineet yhteen Ventolinen kanssa. Sydänlääkkeet on siis vaihdettu astmalääkkeisiin... no, astmaa ei Kallelle vielä ole tuomittu, voipi olla että sydänlääkkeiden lopetus veisi ohi nämä puuskat. Tällä viikolla kävimme kuitenkin lastenklinikalla ja EKG:ta nauhoitettiin kotioloissa vuorokauden verran, jotta nähtäisiin miten lääkkeiden lopetus on vaikuttanut.

Kallella siis mahtuu kahdeksaan ensimmäiseen kuukauteen sydänvika, ylipaino ja hengitysvaikeuksia. Hmm. Oliko Suomessa jotain muita perussairauksia vielä mitä meiltä on kokeilematta?

Loppuun vielä pari otosta suloisista veljeksistä! Vaikka Heikkiä nykyään harmittaakin, kun Kalle "kuulemma" sotkee kaikki leikit, niin kyllä meillä myös todetaan, että on "tosi kiva kun mulla on pikkuveli" tai "Kallen mielestä on tosi kiva kun hänellä on isoveli." <3