Kalle 2 kk ja karkailija

Kalle täytti viikonloppuna 2 kk ja tiistaina kävimme neuvolassa toteamassa hänet yli kahdeksankiloiseksi (8070 g) tyytyväiseksi ja jänteväksi vauvaksi, joka kannattelee päätä hyvin ja hymyilee sekä ääntelee vastavuoroisesti. Kalle on meidän perheen jötkäle (ihan hyvä saavutus isokokoisen Heikin jälkeen) - 2 kk iässä minä olen painanut 5,6 kg, Anssi n. 6,2 kg ja Heikki 7,6 kg. Vaikka Kallesta nyt ei ihan niin paljon kuvia ole tullut napsittua kuin Heikistä aikoinaan niin tässä kuitenkin muutama otos potrasta pojasta.

Heikistä taas on kasvanut karkulainen. Aiemmin Heikki oli liian arka lähtemään yksin mihinkään, mutta nykyään tähän ei enää voi luottaa. Heikki on tehnyt minulle nyt kaksi katoamistemppua. Ensimmäisen kerran reilu viikko sitten kotona katosi meidän talon takana olevaan pikkumetsään. Silloin löytyi n. 20 m päästä aika paniikissa, oli liukunut mäkeä alas minun näköpiiristäni pois eikä päässyt kiipeämään enää takaisin - ja mulla hieman kesti päästä perään, kun lumi kantoi kyllä parivuotiasta mutta ei aikuista. Luulen että säikähdys opetti pysymään nyt vähän lähempänä kotia. Toisen kerran katosi sitten viikonloppuna Ison Omenan Stadiumissa. Samalla kun pyysin isompaa kokoa kengästä niin Heikki oli kadonnut. Ensin ajattelin että on jossain ihan lähellä, mutta kun ei meinannut koko kaupasta löytyä niin hätäännyin. Onneksi Anssi löysi täysin tyytyväisen Hessun sitten vaeltelemasta Ison Omenan käytäviltä... oli kai matkalla parkkihallissa olevan autoradan luokse.

Heikin kieli kehittyy koko ajan ja lopputuloksena on hauskoja ja mielikuvituksellisia omia sanoja, mm. jalkapää (=kantapää), pyyhkilasi (=tuulilasinpyyhkijä) ja muitakin joita en nyt tähän hätään muista. Viikonloppuna Heikki totesi minulle, että juomme kaakaota "kahta aikaa" :) Heikiltä puuttuu edelleen kirjaimia, kuten r ja s (jolloin esim pizza ja pissa menee sekaisin ja aiheuttaa hämmennystä), ja jotkin sanat hän sanoo (nykyään tahallaan) väärin, esim. video=videö, jo=jö, pastilli=pastelli, jne. ja osasta hän on kehitellyt omia versioitaan, joita on vaikea kitkeä pois - pikemminkin ne vaan tarttuvat meille, vanha kunnon duffelitakki=duppelitakki ja kaakao=kaakalo.

Edellisviikonlopun Anssi oli Rukalla torstaista sunnuntaihin ja minä koitin pitää kotia pystyssä kahden velikullan kanssa. Se meni yllättävän hyvin vaikka pörriäiset heräsivätkin aamuisin mielestäni turhan aikaisin. Lauantaina meitä viihdyttämässä olivat Emilia, Pinja ja Minea - kuvassa innovatiivisia tapoja istua uusissa takan edessä olevissa nojatuoleissa.

Viime viikonlopun ohjelma alkoi näyttää perjantaina huonolta, kun torstai-iltana alkoi rintatulehdus, jonka kourissa olin perjantai-iltaan asti. Onneksi antibioottien avulla tulehdus talttui ja kuume lähti, joten viikonloppu oli pelastettu. Lauantaina meille tuli yökylään Katri, Vilho ja pikkuveli (pois Tuomaksen varpajaisten alta), iltaa viettämään Ami ja visiitille Kaija, Jaakko, Karo ja Erling. Anssi lähti illalla varpajaisiin. Heikillä ja Vilholla oli kova meno päällä. Sunnuntaina meille saapuivat Teppo, Nina, Eevi ja Vilho - ja taas riitti vauhtia talossa. Hauska viikonloppu, kun oli niin paljon ihmisiä käymässä!

Ei nimi miestä pahenna

Edellisestä postauksesta jäikin pois tekemäni lyhyt nimitutkimus. Kasteen suorittanut pappi oli katsonut Väestörekisterikeskuksen sivuilta kuinka monta Kallea ja Oskaria Suomessa siihen mennessä oli annettu nimeksi. Minä tein pienen selvityksen samasta lähteestä Kallen ja Heikin nimistä ja kun vauhtiin pääsin niin myös kummilapsistamme Pepistä ja Vilhosta. Palvelusta näkee kuinka monta kyseistä nimeä on minäkin vuonna annettu, mutta palvelu ei ota kantaa onko nimi annettu etu/kutsumanimeksi vai toiseksi nimeksi. Käppyröiden perusteella näyttäisi siltä, että näillä neljällä nimellä on melko erilainen historia, mutta lopputuloksena vuonna 2009 kaikkia nimiä on annettu jotakuinkin yhtä paljon! Aika hassu sattuma.

Pikkuveli on Kalle Oskari

Sunnuntaina 7.3. meille kerääntyi isohko seurakunta Heikin pikkuveljen ensimmäisiin juhliin. Poika kastettiin ja nimi paljastettiin - Kalle Oskari. Nimi oli meistä hyvä jo sellaisenaan, mutta mukavan lisän siihen tuo side edesmenneisiin isovanhempiimme - Anssin isoisän nimi oli Kaarlo (lempinimi Kalle) ja minun vaarini toinen nimi ja hänen isänsä etunimi Oskar. Itse asiassa vasta ristiäisten jälkeen minulle selvisi, että isoisäni isän ja hänen isänsä molempien koko nimi on ollutkin Karl Oskar, eli Kalle onkin heidän suomenkielinen täyskaimansa!

Kalle-vauva oli esimerkillinen juhlija. Viihtyi hyvin kummitäti-Karoliinan sylissä kasteen ajan vaikka a) pappi veti seremonian piiiitkän kaavan mukaan ja b) Karo ei pystynyt tarjoamaan maitoa, vaikka Kalle kuinka sitä hamuili :) Karoliinan lisäksi kummeiksi lupautuivat Erling, Katri ja Tuomas. Kasteen jälkeen Kalle kiisi sylistä syliin ja sitten nukahti sitteriin, edelleen kastepuvussa. Ajattelin vaihtaa normaalit juhlavaatteet samalla kun hän jossain vaiheessa juhlia haluaa syödä, mutta pikkuinen sinnittelikin syömättä juhlat loppuun!

Isoveli Heikki osallistui kasteeseen kuivaamalla pikkuveljen päästä kastevettä. Heikki näytti niin isolta pojalta viime vuonna Salzburgista ostamassamme pikkutakissa!

Kalle kasvaa kovaa vauhtia, kuten Heikki aikoinaan - mutta on vielä vähän isompi. Tiistaina neuvolassa, vajaan 7 viikon iässä, pituutta 63 cm ja painoa 7,5 kg. 62 cm vaatteet alkaa käydä jo pieneksi... Kalle nukkuu ihan älyttömiä päiväunia verrattuna Heikkiin, viiden tunnin päikkärit eivät ole mikään poikkeus.

Viime viikonloppuna käytiin kodin edustalla merenjäällä kävely/pulkkaretkellä. Retken kohokohta oli luonnollisesti kaakaotauko.

Tällä viikolla Heikki on innostunut myös hiihtämisestä. Ostin alennusmyynnistä murtsikkasukset, sellaiset kenkiin kiinnitettävät, viikonloppuna ja kun näytin Tiinan ja Jaskan blogista kuvan Otosta sukset jalassa niin Heikkikin innostui hiihtämisestä. Kahtena iltana on nyt sukset jalassa toikkaroinut tuossa pihalla.