Naurava tiikeri, isin uusi Ferrari ja muita hassuja tarinoita

Arki alkoi elokuussa sen verran vauhdilla, että en ole paljon muuta ehtinyt arkisin tehdä kuin hoidella lapsia ja Anssin kotona piipahtaessa käydä lenkillä. Blogin päivityskin jää, kun koko ajan olisi lisää kirjoitettavaa, niin kynnys ryhtyä puuhaan nousee entisestään. Koitetaanpa nyt kuitenkin jotain muistella.

Heikin perhepäivähoitaja oli viime viikon alkuun asti sairauslomalla eli Heikille tuli yli kahden kuukauden mittainen tauko hoidosta. Ihan hyvin pärjäsin lasten kanssa kotonakin, mutta kyllähän siinä on välillä pinna tiukalla ja väsynyt, kun kaiken muun ohella pitäisi käydä ruokakaupassa, laittaa ruokaa ja siivotakin. Anssilla on ollut paljon töitä ja työmatkojakin enemmän kuin ennen. Yhtenä Anssin kiireisenä viikkona olin poikien kanssa pari päivää Tampereella ja toisena vastaavana mummu oli meidän apuna kotona. Lisäksi ollaan treffailtu muita kotona olevia lapsia ja aikuisia sekä tutustuttu vähän myös lähistön lapsiinkin.

Kalle oli ensimmäistä kertaa yökylässä ilman vanhempiaan Turussa, kun Anssi ja minä olimme juhlimassa kaveripariskunnan kolmekymppisiä. Hyvin oli mennyt, tosin Kalle oli heräillyt nälkäisenä yöllä, mitä muuten normaalisti ei enää tapahdu.

Viime viikolla pidimme miniloman ja lähdimme keskiviikkoiltana lentokoneella Roomaan, josta vuokra-autolla (kinneri-Bemarilla) Scarlinoon, reilu pari tuntia Roomasta rantaa pitkin pohjoiseen. Siellä tapasimme Kaijan, Jaakon ja Ollin, seuraavana aamuna myös lyhyesti Pauliinan ja Pekan. He olivat olleet purjehtimassa viikonlopuna ja alkuviikon, me taas lähdimme Kaijan ja Jaakon kanssa loppuviikoksi vesille Vixenillä, Kaijan ja Jaakon osaomistamalla purjeveneellä, Swan 45:llä.

Odottaminen on niiiin vaikeata, ainakin Heikin mielestä. Koko keskiviikon ennen kuin lähdettiin lentokentälle, hän kyseli noin 5 min välein, että joko lähdetään. Ja kun siinä jossain sadannen kysellyn kohdalla multa alkaa palaa käämi, niin hän toteaa vain rauhallisesti: "Äiti, ei sun tarvi hermostua." No joo, eipä ei. Onkohan itse tullut käytettyä kyseistä lausetta aika usein. Heikillä kun pinna katkeaa kuitenkin nopeammin kuin mulla ja tuloksena on yleensä isot kyyneleet ja kiljuntaulinaa sellaisella taajuudella että vain koirat kuulevat. Siinä sitten rauhoitellaan, että saataisiin joku tolkku siitä mitä nyt meni pieleen. Odottelu ja hämmästely jatkoi lentokoneessa, autossa ja seuraavana päivänä purjeveneessä. Hyvä kun ollaan saatu purjeet ylös niin alkoi kysely siitä, koska me ollaan perillä venekaupassa... Oltiin siis luvattu, että perillä mennään etsimään löytyisikö jostain kaupasta muovivenettä, jota voisi vetää veneen perässä (kuten kesälomalla Suomessa purjehtiessamme).

Purjevene kulki hienosti kesäisessä hellesäässä. Kalle nukkui koko reissun superpäikkäreitä ja nukahti kohtuu helposti sänkyyn, vaikka kotona päikkärit aina ulkona rattaissa nukkuukin. Perjantai pysyttiin satamassa, Marciana Marinassa, Elban saarella, ja käytiin lenkillä ja tutustuttiin kylään. Lauantaina keli olikin kovempi ja tuuli vastaisempi. Laitoin kallen nukkumaan kun lähdettiin ja hän ymmärsi onneksi nukkua supersuperpitkät päikkärit, sillä itse en pystynyt menemään veneen sisälle koko matkan aikana vaan kulutin aikaani halailemalla vinssiä ja ruokkimalla kaloja... Ja valitettavasti myös Kalle kaikesta hienosta nukkumisestaan huolimatta oli oksentanut päikkärien päätteeksi :( Keulakajuutassa kyllä oli varmaan aikamoinen vuoristorata!

Sunnuntaina lensimme takaisin Suomeen ja ajelimme suoraan lentokentältä juhlistamaan Pinjan 3-vuotissynttäreitä. Heikki on odottanut kovasti omia synttäreitään, ja pianhan nekin jo ovat! Kalle täytti tänään 8 kk ja sen kunniaksi söi ison purkillisen alkaen 8 kk -ikäisille tarkoitettua ruokaa ilman ongelmia sekä istui potalle ensimmäistä kertaa ja kaiken lisäksi vielä pissasi sinne! Tänään korkattiin myös pyöräkärrykausi - ostin pikkuserkultani pyöräkärryn mallia "perus" ja tänään ruuvasin sen kiinni pyörääni ja tehtiin pikku lenkki poikien kanssa samalla kun odotettiin isiä kotiin töistä. Tyytyväiset matkustajat - Heikki huuteli kärrystä ohjeita ja varoituksia, Kalle nukahti lopussa ja nojaili Heikkiin. Heikki on ihana isoveli. Alkumatkan hän piti Kallea kädestä kiinni ihan oma-aloitteisesti ja loppumatkasta kun Kalle nukahti ja nojasi häneen, se ei Heikkiä häirinnyt yhtään. Mutta ei aina ihan näin ruusuista ole, lelujen kanssa alkaa olla vähän jakamisongelmaa - ei niinkään kaverien kanssa vaan Kalle ei saisi moneen juttuun koskea.

Ai niin, mistäs postauksen otsikko tuleekaan? No tietenkin Heikin hassuista jutuista. Yhtenä päivänä ajelimme puistosta autolla kotiin, kun Heikki alkoi nauraa takapenkillä ja sanoi nähneensä hassun liikennemerkin. Kun kyselin mitä merkissä oli, hän vastasi että "naurava tiikeri". Koitin pähkäillä mikä kumma liikennemerkki se olisi ollut, kunnes minulle selvisi, että se olikin kadun varrella oleva sirkuksen mainos. Kuvassa tosin oli naurava pelle eikä tiikeri... Hassujen oivalluksien lisäksi Heikki on alkanut kertoa ihan höpöjuttuja, varsinkin hoidossa. Tänään kuulin, että Heikki oli selittänyt kovasti, että isi on myynyt Audin ja ostanut tilalle Ferrarin. No joo, onhan Anssi autokaupoissa ravannut, mutta ei meille käsittääkseni italialaista menopeliä ole tulossa :) Tänään kun lähdimme pyöräkärryttelemään, niin Heikki kysyi olenko laittanut pyöräsauvan paikalleen. Hetken hämmästeltyäni keksin että pyöräsauva = pyörän jalka. Tällaisia hassutuksia kuulee päivittäin, mutta eipä niitä muista enää silloin kun tänne kirjoittelee juttuja!