Lomaa odotellessa

Sain itseni houkuteltua viimein päivittämään blogia, koska kohta on edessä parin viikon loma ja siitä taa varmasti sitten paljon kerrottavaa. Nyt kuitenkin palataan joulukuuhun ja tammikuun alkuun.

Marraskuussa havahduin siihen, että Kalle on kiinnostunut palapeleistä - tästä taisinkin mainita jo viime postauksessa. Kallelle ei tullut varmaan juuri koskaan annettua Heikin aikoinaan saamia nuppipalapelejä, ehkä siksikin että Heikki ei niillä koskaan erityisemmin innostunut leikkimään. Kalle kuitenkin haluaa aina tehdä samaa kuin Heikki ja innostui kanssamme kokoamaan palapeliä. Kun silmä vältti, hän kokosikin itse jo 20-25 palaisia palapelejä, ilman sen kummempaa perehdytystä palapelien logiikkaan - tai ehkä juuri siksi. Heikin innostuksen sain varmaan hiipumaan, kun yritin insinöörimäisesti lähteä selittämään reuna- ja kulmapaloista, kun lapset selkeästi hahmottavat palapelejä enemmänkin värien ja muotojen kautta. Joulukuu meni palapelejä kootessa ja joulupukilta saatiin täydennystä kokoelmiin. Nyt menee jo n. 50 palan palapeli itsekseen, jos ollaan se ensin pari kertaa tehty yhdessä. Mielestäni aika hyvä keskittymiskyky ikäisekseen!

Joulukuussa Saara aloitteli pikkuhiljaa myös kiinteitä. Aloitettiin iltapuurolla, toiveena että se parantaisi yöunia. En usko että niillä parilla teelusikallisella juuri siihen oli apua, mutta nyt puolivuotiaana hän näyttäisi hoksanneen syömisen ilon. Maito kuitenkin maistuu edelleen parhaalta, ja tyttö kasvaa kovaa vauhtia - painoa. Tänään neuvolantäti oli puolivuotistarkastuksessa niin hämmentynyt a) siitä että Saara huusi kuin palosireeni ja b) pituutta oli tullut vain puoli senttiä samalla kuin painoa toista kiloa, että sekä pituus että paino piti mitata pariin kertaan. Jos tyttö nyt on veljiensä tavoin mennyt pituuspainokäyrällä ylärajaa hipoen, niin nyt se ylitettiin melkoisella kulmakertoimella. No, mennään mittailemaan helmikuussa uudestaan, josko kasvu olisi sitten hieman tasaantunut, tai olisiko meidän superrauhallisen ja iloisen vauvan putkihuuto saanut tädin kuitenkin mittaamaan jotenkin hullusti sen pituuden. Saara oppi tässä kääntymäänkin juuri ennen puolivuotispäivää, uuden vuoden päivänä. Saaran suurin huvitus tällä hetkellä on kääntymisen lisäksi omat varpaat, ja toissijaisesti myös kädet. Ja tänään tuntui ikenen läpi puhjenneen ensimmäinen hammaskin! Toinen siintää näkyvissä myös.

Marras-joulukuun pakollinen ohjelmanumero on joulukorttikuvan ottaminen lapsista. Täytyy sanoa että lasten määrän kasvaessa millään tapaa esittelykelpoisen kuvan saamisen vaikeus kasvaa eksponentiaalisesti. Aina joku katsoo muualle, heilahtaa tai kuristaa Saaraa. Jälkimmäinen otos päätyi kuitenkin korttiin ja kortit jopa ehtivät perille jouluksi.

Joulukuussa avattiin laskettelukausi Himoksella, kun olimme Itsenäisyyspäivän aikoihin Katrin, Tuomaksen, Vilhon ja Riston mökillä Jämsässä. Pojat pääsivät rinteeseen kahtena päivänä ja Heikki ja Vilho ehtivät osallistua Dumle-kisaankin. Laskettelusta ei tullut kärkisijoja, mutta Stiga-viestistä hopeaa joukkueelle Heikki ja Anssi. Laskukautta on jatkettu useampanakin päivänä niin Hirvensalossa Turussa kuin Kirkkonummen Peuramaalla. Kalle sai tällä viikolla uudet suksetkin, kun vanhat eivät tahdo uudella lumella luistaa ja eivät käänny niin helposti kuin uudemmat carving-tyyppiset. Näiden testailu siirtynee tosin helmikuulle, loman jälkeiseen elämään.

Luistelukausikin aloitettiin viime viikolla. Kalle oli ensimmäistä kertaa luistimet jalassa ja hienosti lähti niillä tepsuttelemaan. Heikki sai luistimia jo vähän liukumaankin. Bonuksena ostettiin pojille sitten kiakkomailat ja kiakot.

Jouluna olimme aatonaatonaatosta tapaninpäivään Norrskatassa, missä en ole kyllä koskaan nähnyt niin paljon lunta kuin tänä jouluna! Aika meni rattoisasti, joulupukki kävi ja toi paljon lahjoja. Heti joulupäivänä testiin pääsivät pukin pojille tuomat murtsikkasukset. Tapanina siirryimme Tampereelle, johon pukki oli tuonut lisää lahjoja. Välipäivinä ehdimmekin pitkästä aikaa viettää hieman myös aikuisten kesken aikaa, ensin "Vain Elämää" -konsertissa Barona Areenalla ja sitten juhlistaen 35-vuotiasta Jaskaa ja toisen tutkinnon suorittanutta Tiinaa.

Kalle odottaa kovasti seuraavaa syntymäpäivää. Monta kertaa päivässä, ihan kesken leikin, ruokailun, pukemisen - ihan minkä vaan - hän toteaa "kohta mä täytän" ja nostaa kolme sormea pystyyn. Syntymäpäiviä vietetäänkin tyylikkäästi matkoilla, mutta eiköhän me juhlat saada loman jälkeen aikaiseksi. Ei sitä kaikki kolmivuotiaat synttäreitään Singaporessa vietäkään :)

Olenkin taas innostunut ompelemaan ja jostain nappassut siihen aikaakin. Ennen joulua valmistui Saaralle joulumekko Anssin vanhasta villapaidasta, ja nyt lomamatkaa varten pari hellemekkoa minun vanhoista vaatteistani. Ompeluun on siis ollut hetki, muttei kangaskaupassa käymiseen :) Pari muutakin kesävaatetta on työn alla, saa nähdä ehtivätkö valmiiksi ennen kuin lähdetään reissuun. Reissun suuntana siis ensin lyhyesti Singapore ja sitten aurinkolomailua Malesian Langkawilla - tästä kertomusta lisää sitten matkan jälkeen!

Ja niille, jotka kyselevät, onko paljonkin rankempaa elämä kolmen kuin kahden kanssa, niin tämä alla oleva ulkokuva puhukoon puolestaan (niistä toisenlaisista hetkistä ei tule otettua kuvia) :)