Reissupoikia

Maalis-huhtikuuta ollaan jatkettu reissulinjalla: maaliskuun loppupuolella kävin poikien kanssa Tukholmassa, kuun vaihteessa Anssin kanssa Amsterdamissa ja huhtikuussa koko perheellä Ylläksellä.

Tukholmaan matkattiin pitkään suunnitellulla mutta pikaisesti toteutetulla konseptilla äidit+lapset, mukana kolme äitiä ja viisi lasta. Matka sujui ihan mukavasti, lasten ehdoilla mentiin ja Tukholmasta ei nyt ihan hirveesti ehditty nähdä, varsinkin kun kauppahalliruokailun jälkeen tapahtui kaverille lapsineen pieni hissiepisodi - äiti ja pojat jumiutuivat hissiin ja piti odotella paikalle korjaaja ennen kuin matka jatkui. Muutenkin eteneminen ja ruokailut lasten kanssa on niin hitaita, että ei ehditty kuin vähän vilkaista kuninkaanlinnaa (ja senkin ajan meidän pojat nukkuivat) ja sitten lähdettiin takaisin laivalle. Matkavälineeksi olimme pikkuserkultani saaneet lainaan kätevät rattaat, joihin mahtuivat molemmat pojat. Itse tsemppasin sen verran, että menimme lounaalle samaan kalaravintolaan kuin kesällä purjehdusreissulla, mutta tällä kertaa tilasin ihan listalta kalaruokaa! Ehkä mä opin sitä syömään ennen eläkeikää...

Maalis-huhtikuun vaihteessa eli heti Tukholman reissun jälkeen lähdin Anssin kanssa viikonlopuksi Amsterdamiin synttärimatkalle ja pojat viettivät viikonlopun Turussa. Hyvin sujui viikonloppu kaikilta, tosin me kärsimme reissullamme vatsataudista. Heikki oli saanut Jaakolta lahjaksi kellon viikonloppuna ja se oli hänen mielestään hyvin hieno peli. Sunnuntai-illan poikien kanssa viettänyt Emilia meitä onneksi "varoitti" asiasta, niin ymmärsin heti mitä Heikki tarkoitti, kun hän aamulla ensimmäiseksi kommentikseen ilmoitti että "kellot ovat siirtyneet" mikä ei suinkaan tarkoittanut viikonloppuna tapahtunutta kesäaikaan siirtymistä vaan sitä, että yön aikana viisarit olivat menneet eri asentoon kuin nukkumaanmennessä.

Viime viikolla olimme puolisen viikkoa Ylläksellä hiihtelemässä. Lähdimme keskiviikkona yöjunalla ja palasimme maanantaiaamuna. Kolmena päivänä hiihdimme koko porukalla 60 km, pojat siis koko ajan matkassa mukana ahkioissa. Sunnuntaina Anssi kävi hiihtämässä aamulla ilman ahkiota ja minä olin sitten iltapäivällä laskettelemassa. Mukana lomailemassa olivat myös Katri, Tuomas, Vilho ja Risto. Vilholla ja Heikillä oli hyvät leikit ja Kallea kuukautta nuorempi Risto opetti kallen kävelemään. Tai siis, nyt hän osaisi kävellä todistetusti, mutta kyllä silti konttaus on vielä selvästi suositumpi etenemismuoto. Kaikki pojat viihtyivät hyvin ahkiossa. Vilho hiihti hienosti useita kilometrejä ja Heikkikin suostui kokeilemaan parina päivänä. Laskettelu sujuu myös hienosti ja pojat menivät myös yksin lasten sompahissillä!


Kaiken matkustelun ohessa olen valmistautunut töihinpaluuseen. Koska hoito alkaa täällä meidän kotona syksyyn asti, olen koittanut järjestellä asuntoa siihen kuntoon, että täällä pärjää vieraissa oloissa hoitaja ja neljä pientä lasta. Viikonloppuna pitäisi vielä järjestellä alakerran varastona toimineesta eteisestä kunnon kuraeteinen - keli kun on tällä hetkellä mallia kurahousut ja saappaat. Maaliskuussa myös revin meidän makuuhuoneesta ja työhuoneesta tapetit ja maalasin seinät. Homma on vielä hieman vaiheessa, koska tilaamamme uusi kirjahylly ei ole vielä saapunut. Kalle muutti alakertaan Heikin huoneeseen remontin takia, mutta koska unet ovat siellä hyvin maittaneet molemmille, emme taida häntä enää siirtääkään takaisin yläkertaan nukkumaan. Töihinpaluuseen ei ole monta päivää, se häämöttää jo maanantaina.

Ennen Ylläksenmatkaa kävimme viimeisen kerran pulkkamäessä:

Nyt alkaakin siis olla hiekkalaatikko- ja kurahousukelit!