Kevätlomailua Levillä

Bloggailuun pääsi tulemaan reilun viikon tauko, mutta siihen on hyvä syy - viikon lomailu Levillä! Tätä matkaa onkin jo odotettu, varasimme sen jo ennen Heikin syntymää.

Tässä kuvassa Heikki testaa lähtöaamulla kotona Olli-sedältä ja Marialta jo synnytyssairaalassa saamiaan laskettelulaseja. Ne näyttivätkin yllättäen jo ihan sopivankokoisilta! Pieni vikinäkin loppui samantien, kun pääsi katsomaan äitiä ja makuuhuonetta vaaleanpunaisten lasien läpi :)

Matka Leville sujui lentäen ja perillä majoituimme Levinalppi-mökkiin, Levikeskukseen rinteiden, latujen, kauppojen, ravintoloiden ja yöelämän lähettyville. Kun kolme lapsiperhettä matkustaa, niin tavaraa on PALJON. Meilläkin täydet 70 kg ja lisäksi Hessun vaunut. Kauhulla odotamme sitä kun Finskin silverini menee kesällä vanhaksi eikä enää saa sillä extrakiloja. No, ehkä sitten ei voi enää ottaa mukaan viittä paria suksia tilpehööreineen... Tässä vähän fiilistelyä parvekkeeltamme - kolmet rattaat ja laskelmieni mukaan noin kolmetoista suksiparia :)

Viikko Levillä kului hiihdellen, lasketellen sekä lasten kanssa leikkien - käytiinpä tutustumassa myös Levin yöelämäänkin ("Sata salamaa iskee tulta..."). Osa kotivuoroista oli rinnastettavissa urheiluvuoroihin - kaksi aikuista kolmea alle 1,5-vuotiasta lasta vieraassa paikassa talviseen aikaan oli välillä haastavaa, mutta kaikesta selvittiin ja hauskaa oli. Viikon aikana käytiin monta kertaa pulkkamäessä aikamoisen katseitakääntävän karavaanin kanssa. Tässä kuvassa vieraillaan pulkkamäen vieressä olleessa kodassa.

Loppuviikosta lähdimme yhtenä päivänä koko porukalla hiihtoretkelle. Vuokraamosta ei löytynyt kuin yksi ahkio, johon kaikki lapset eivät kerralla mahtuneet. Heikki pienimpänä pääsi matkustamaan koko reissun (viitisentoista kilsaa) ahkiossa ja isommat taittoivat matkaa myös kantorepuissa. Heikki viihtyi ahkiossa mainiosti - ja laskettelulasit tulivat todella tarpeeseen, kun välillä vihmoi luntakin!

Anssi ja Heikki hiihtoreissun jälkeen

Heikillä oli seurana matkalla Otto "OT-TO" Tuomainen ja Peppi "Kii-TOOS" Sammalkorpi. Mieleenpainuvina asioina reissun varrelta mainittakoon hetki, kun 1,5 kg sisäfilettä saapuu lauantai-iltana pöytään ja Peppi toteaa tyytyväisenä "Kii-TOOS", sekä Oton uupumaton flirttailu päiväpulkkailujen aikana.

Heikki ei isompia katsellessa kuitenkaan vielä oppinut liikkumaan mutta istuminen sujuu nykyään jo aika hienosti. Matkalla puhkesi myös toinen etualahammas. Viimeisenä päivänä Heikki aukoi aamulla suutaan kuin kala kuivalla maalla ja ihmettelin mistä moinen hassutus. Myöhemmin samana päivänä, jo kotona, hän alkoi päästellä ensimmäisiä selkeitä "tättättää" ja "vavvavvavvaa" ääniä. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä - seuraavat "sanat" varmaankin "otto" ja "tiitti"... tai vaihtoehtoisesti "puuhevoinen" ja "elukka"!