Hessusta on kehittynyt pikku keppostelija, joka joka päivä keksii jotain uutta äidin ja isän päänmenoksi. Tässä muutama episodi esimerkinomaisesti tältä viikolta:
Maanantaina törkkäsin Hessulle vaipanvaihdon yhteydessä hammastahnatuubin käteen, se yleensä hiljentää miehen hetkeksi. Normaalisti Heikki pureskelee tuubin korkkia, mutta nyt äidin silmän välttäessä (mikä vaipanvaihdon yhteydessä tarkoittaa ehkä nanosekuntia) Heikki oli saanut korkin auti ja mussutti tyytyväisenä makupalaa hammastahnasta. Omaa hammastahnaa Heikillä ei vielä ole, mutta hyvä tietää että se ainakin kaverille maistuu!
Maanantaina oli myös Pinja kylässä ja otettiin tällainen perinteinen otos kaveruksista - äitien ihmeeksi yksivuotiaat suostuivat makaamaan selällään kuvienoton ajan, mutta olivat hieman hämmentyneitä tällaisesta vauva-asentoon asettelusta.
Tiistaina kävin hakemassa isovanhemmiltani Lauttasaaresta isäni sinne tuomia hunajapurkkeja. Hunajapurkit jäivät hieman hajamielisesti kotona lattialle, josta Heikki ne tietenkin heti löysi. Ensin Heikki rakensi purkeista hienoja torneja - taidokkain näyte oli neljän purkin korkuinen! Tätä en kuitenkaan ehtinyt dokumentoida ennen sen romahdusta. Sillä aikaa kun vanhemmat valmistelivat Carloksen läksiäisiin lähtemistä, Heikki oli kuljettanut yhden hunajapurkin kaikessa hiljaisuudessa olohuoneeseen. Ihmettelin, kun Heikki oli niin hiljaa ja kun kurkkasin olkkariin näin Hessu Herkuttelijan - pikku sormet olivat saaneet hunajapurkin kannen auki ja pikku kätöset lappoivat hunajaa suuhun minkä kerkesivät! Kaikessa lähtökiireessä piti sitten vielä pestä Hessu ja vaihtaa tahmeat vaatteet puhtaisiin... Ukin hunaja olikin aika herkkua!
Keskiviikkona Heikki purki digiboksin kaukosäätimestä patterit ja herkutteli niillä.
Torstaina Heikki löysi täpötäyden paperinkeräysastiamme ja avuliaasti tyhjensi sen lattialle, kovin tyytyväisenä itseensä!
Perjantaina äidillä paloi käämit, mutta ei suinkaan näiden harmittomien pikku kepposten takia, vaan koko viikon jatkuneen kitinän ja raivareiden takia. Hessu hermostuu täysin, jos ei saa jotain mitä haluaa. Siitä hyvästä voi sitten selkä kaarella huutaa äärettömän pitkän ajan. Näiden raivareiden lisäksi päivä sujuu kitinän säestyksellä satunnaisia rauhallisia hetkiä lukuunottamatta. "Tämä on vain joku kausi" on taas pakko jälleen kerran hokea...
Tänään Heikki täytti 1 vuotta - huomenna suuret juhlat! Juhla- ja 1-v-dokumentaatiota luvassa seuraavaksi!
perjantai 26. syyskuuta 2008
Pikku keppostelija
Lähettänyt
Helena
klo
22.13
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Onnea 1-vuotiaalle pikku keppostelijalle! :-)
Lähetä kommentti