Astmainen puolipukeinen pihatonttu

Heikki palasi vapun jälkeen takaisin perhepäivähoitajalle ja kaikilla meillä oli edessä kaksi ihan normaalia työviikkoa. Ei pääsiäisiä, vappuja tai omia lomia. Mutta onneksi työtnteko paussaa kohta taas hetkeksi, kun lauantaina lähdemme viikoksi Italiaan! Täällä sitä sitten nautitaan toivottavasti keväisimmistä/kesäisimmistä säistä hyvässä seurassa ja syödään hyvää ruokaa!

Viime viikonloppuna olimme käymässä Turussa. Heikki kehitti lauantaiaamuna nuhan, joka yllytti sitten taas lauantain ja sunnuntain välisenä yönä yskän ja hengitysvaikeuksia. Lääkkeitä emme tietenkään olleet tajunneet ottaa mukaan, joten Anssi sai käydä sunnuntaiaamuna ostamassa uuden piipun ja uudet lääkkeet apteekista. Perinteisten Ventolinen ja Flixotiden lisäksi repertuaariin lisättiin muutamaksi päiväksi myös pillerimuotoinen kortisoni, jonka nimeä en nyt muista. Kortisonitabletteja piti ottaa kuusi päivässä ja valitettavasti ne eivät ilmeisesti olleet kovinkaan hyvän makuisia. Anssi keksi lopulta sopivan hämäyskeinon ja vadelmahilloon upotettuna tabletit saatiin kunnialla kurkusta alas. Sunnuntain kruunasi vielä diagnoosi korvatulehduksesta: ei kovin vakava sellainen, mutta antibiootit kuitenkin tilattiin. Äitienpäivä meni siis Hessun astmailua ihmetellessä aika sukkelaan :) Itse tosin nukuin aamulla puoli yhteentoista ja sitten vielä reippaat kahden tunnin päikkärit. Pari valvottua yötä ilmeisesti oli tehnyt tehtävänsä.

Maanantaina Anssi haki Heikin hoidosta ja ihmetteli Heikille mihin hän on kenkänsä kadottanut - Heikki kun leikki ulkona ilman kenkiä. Syy ei tällä kertaa kuitenkaan ollut Heikissä, vaan hoitajassa joka oli unohtanut laittaa Heikille kengät jalkaan! Siellä hän sitten painoi, ihan tyytyväisenä, pelkissä sukissa. Eikä mitään sanonut, vaikka hienosti kotona aina hokee "kennät, kennät". Oli hoitajakin vähän nolona pari päivää...

Tällä viikolla onkin hoitopaikan ohjelmassa metsäretki ja lelupäivä. Tänään toinen, samassa taloyhtiössä asuva, perhepäivähoitaja kommentoi, että Heikki on aika periksiantamaton. (Ihan kun me ei sitä tiedettäisi...) Kuulemma vääntää aika lailla tämän toisen hoitajan pienimmän hoidokin, Jaden, kanssa. Jade ja Heikki ovatkin tuttuja äitiyslomani ajalta, tosin eivät sieltä asti varmaan toisiaan muista, kun Jaden äiti meni sen verran minua aikaisemmin takaisin töihin.

Tänään kävin Heikin kanssa pitkästä aikaa uimassa, se kun on yleensä Anssin ja Heikin harrastus. Olisikin pitänyt ottaa mukaan pelastusliivit, niin olisi voinut harjoitella vähän vedessä oloa niiden kanssa. No, yksi kerta vielä on uinteja ennen kesää.

Kotona kun olemme pihalla niin Heikki tunkeutuu aina naapurien pihalle. Jonkun naapurin phialta löytyy pallo, jonka Heikki käy omimassa. Toisen naapurin pojalla on hieno kolmipyörä, johon Heikki on täysin ihastunut. Ja heidän pihallaan on koitaa varten portti, joka täytyy käydä vähintään kerran päivässä avaamassa. Anssi totesi yksi päivä, että Heikki näyttää ihan pihatontulta, kun hän lyllertää kikkurahiuksissaan ja hassussa pipohatussaan pitkin pihoja - ja näin onkin!