Edellisviikon perjantaina (29.5.) Heikin päivähoidossa järjestettiin kevätjuhlat. Anssi ajeli paikalle työmatkalta Porista ja minä Kaarinasta, ja olimme paikalla ensimmäisinä. Heikki takertui Anssin kaulaan, kai oli ollut työmatkan aikana vähän ikävä, eikä suostunut sylistä poistumaan edes kevätjuhlaesitykseen. Myös toinen ryhmän poika sai äkillisen ramppikuumeen, ja pitkään harjoiteltuun esitykseen jäi enää kolmen pojan porukka. Aika herttaisia olivat! Heikkikin oli kuulemma ollut ihan innokkaasti harjoituksissa mukana ja tehnyt laululeikkejä isompien perässä. Kuvassa "karhunpoika sairastaa" - Heikki visusti Anssin sylissä ja ramppikuumeisen "karhunpojan" tilalla nukkevauva :)
Kevätjuhlan jälkeen lähdin Heikin kanssa ajelemaan kohti Tamperetta. Matkalla poikkesimme Toijalassa, siis Akaalla, moikkaamassa Anua, Samulia ja "pikku-Samua". Vauvalla oli ikää vasta reilu kuukausi - ihana rauhallinen pikkuinen! Heikille suuri ihailun kohde ei kuitenkaan ollut vauva, vaan kaksi kissaa - Otto ja Wagner. Kissojen sulavat liikkeet saivat Heikin hihkumaan innostuksesta, ja hän selitti pitkiä tarinoita, joista ei ymmärtänyt muuta kuin usein toistuvan "kissa" (lausutaan "kitta") -sanan. Tampereelle saavuttiin samaan aikaan Anssin junan kanssa.
Tämä toukokuun viimeinen viikonloppu olikin varsinainen kesän aloitus. Lämpötila nousi hellelukemiin. Heikki leikki iloisesti Aleksandranhovin pihassa ja päiväunien jälkeen lähdimme Särkännimeen koko porukalla. Ensin hissillä ylös Näsinneulaan maisemia ihailemaan. Tämä oli Heikille suuri ihme, hän jaksoi katsella maisemia tosi pitkään. Ei kuitenkaan ihan niin pitkään kuin isi ja ukki, jotka viimein saatiin palaamaan alas maanpinnalle. Kävimme myös huvipuiston puolella jätskillä ja Heikki pääsi yhteen laitteeseenkin, taisi olla Rekkaralli nimeltään. Tähän laitteeseen Heikki ihastui heti, kun pääsimme huvipuistoon sisälle. Jätskien jälkeen ostettiin kertalippu ja Heikki kiipesi ohjailemaan paloautoa. Kyytiin tuli isompi poika. Tähän laitteeseen eivät aikuiset päässeet mukaan, mutta se ei Heikkiä huolettanut. Heikki nautti suuresti laitteesta, vaikka ilme olikin melko vakava koko ajelun ajan. Toisella kierroksella (kyllä, Anssi ylipuhui laitteenhoitajan päästämään Heikin myös toiselle ajelulle, kun häntä ei meinannut saada laitteesta ulos) Heikki innostui jo vähän vilkuttelemaan aikuisille. Lopuksi mummu ja Heikki kävivät vielä lasten eläintarhassa. Siellä suurimmiksi suosikeiksi nousivat koiranpennut.
Sunnuntaina teimme vielä aamupäivällä retken Pyynikille ja Pispalaan. Lounaan jälkeen olikin sitten aika jo suunnata moottoritielle ja kohti Espoon Lippajärveä. Carlos järjesti kesänavajaiskekkerit taloyhtiönsä rantasaunalla. Mikäs siinä saunoessa ja uidessa, kun lämpömittari näytti hellelukemia ja kesä vasta alussa!
Alkuviikko menikin vielä kesäisissä tunnelmissa, mutta sitten palattiin karuun totuuteen - viileää ja sateista. Heikin perhepäivähoitaja jäi sairauslomalle kärsittyään molempien korvien korvatulehduksesta toista viikkoa. Keskiviikkona ja torstaina Heikki olikin siis taas päiväkodissa. Torstaina ohjelmassa olikin kesäretki busseilla Lomamäen lemmikkipuistoon Inkooseen. Retki oli kuulemma mennyt hyvin, mutta tästä en vielä ole ehtinyt tarkempia kuulumisia kuulla, sillä en ole Heikkiä torstaiaamun jälkeen nähnyt!
Anssi, Heikki, Sammeli, Peppi, Jaska ja Otto lähtivät torstaina ilta-junalla kohti Torniota tarkoituksena viettää siellä Sammelin vanhempien kesämökillä pitkä viikonloppu. Palaavat sitten lentokoneella sunnuntaina. Aika viileää siellä varmaan on! Nyt onkin siis hieman omituista, olen kotona yksin! En muista olenko Heikin syntymän jälkeen ollutkaan yksin kotona yötä - nyt jo kaksi sellaista takana :)
lauantai 6. kesäkuuta 2009
Huvituksia Särkänniemestä lemmikkipuistoon
Lähettänyt
Helena
klo
10.20
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti