Kahden kerroksen väkeä

Reilu kaksi viikkoa sitten saimme uuden sänkymme ja muutimme yläkertaan nukkumaan. Heikin makuuhuone on nyt siis alakerrassa ja meidän yläkerrassa. Ensimmäisen viikon jälkeen takana oli yksi kokonaan nukuttu yö, muina öinä vähintään kerran yössä kuului portaiden alapäästä joku seuraavista huudoista "isi/äiti tuu auttamaan", "haluaa isin sänkyyn nukkumaan" tai " äiti tulee viereen nukkumaan". Siinä sitä sitten rampattiin portaissa ja nukuttiin ties missä. Viime viikon lopussa ensimmäistä kertaa Heikki tuli itse portaat ylös, ihan hipi hiljaa, ja kiipesi meidän väliin nukkumaan. Tällä viikolla onkin mennyt pari iltaa (kop, kop) niin että ollaan nukuttu koko yö putkeen omissa kerroksissamme. En tiedä onko tämä kaksi kerrosta niinkään vaikuttanut asiaan vai joku muu unettomuuden vaihe. Nukutuksetkin ovat taas muuttuneet keskimäärin 50 min projekteiksi. Aika iso pala illasta.

Viime viikolla Heikin perhepäivähoitaja sairastui ja nyt Heikki on sitten viikon käynyt varahoidossa päiväkodissa. Päivät menee melko OK päiväkodissa, mutta ei Heikki siellä viihdy ollenkaan niin hyvin kuin perhepäivähoitajalla. Yksi päivä Anssi haki Heikin hoidosta ja vaikka hoidosta lähtiessä vaikutti reippaalta ja kertoi leikkineensä päivällä autoilla, niin kun Anssi kysyi autossa mitä Heikki oli päiväkodissa tehnyt, hän vastasi "mä itkin". Ja niin oli rassu itkenytkin. Useana päivänä hän on myös toistellut päivällä "isi hakee mun täältä" ja itkenyt päälle. Tänään tosin hoitajia oli huvittanut, kun Heikki oli ilmoittanut, että "isi hakee mun audi-autolla täältä". Ehkäpä siis jatkamme toistaiseksi tutulla hoitajalla, vaikka tässä ihan meidän lähellä, ehkä 400 m kävelymatkan päässä, olisikin ryhmäperhepäivähoitopaikka.

Torstaina kurkkuni kipeytyi ja alkoi yskä, illalla ääni muuttui kähäksi. Perjantaina olo huononi ja jäin kotiin yskimään. Päivälle kuume alkoikin nousta ja kolmeen mennessä olin ihan poikki. Ehdin vielä illalla työterveyden kautta lääkäriin, joka oli jo lähettämässä minua Jorviin. Pienen hämmästelyn jälkeen tultiin siihen tulokseen, että otetaan labrat, aloitan Tamiflu-kuurin ja lääkäri kirjoittaa varmuuden vuoksi lähetteen Jorviin. Samalla saatiin Heikille hoitopaikka Turusta, kun Kaija sattui juuri sopivasti olemaan Helsingissä käymässä - Anssilla nimittäin lauantaina kokopäivän ohjelma ja itse olin kyllä siinä kunnossa että olisi ollut aika vaikea viihdyttää koko päivä kaksivuotiasta sängyn pohjalta käsin. Lauantai meni nukkuessa, sunnuntai vähän paremmin. Maanantaina ja tiistaina kuume laski niin, että nyt enää hieman lämpöä. Yskä tosin jatkuu edelleen ja öisin kurkku kipeytyy. Tänään sain labran tulokset ja olen siis tosiaan sairastanut sikainfluenssan, vaikka reilu kolme viikkoa sitten sitä vastaan sain rokotuksenkin. Tänään aloitin vielä antibiootit tuon yskän takia ettei tulisi keuhkokuumetta vielä tämän päälle. Näppärä ajankohta näin muutama työpäivä ennen äitiysvapaan alkua. Pakko tässä on vähän töitä tehdä kotoa, jotta saa edes jotain aikaiseksi ennen äitiysvapaan alkua.

Anssi ei onneksi ole sairastunut, eikä Heikkikään. Heikin ääni tosin oli sunnuntai-iltana vähän käheänä ja on hieman yskinyt, mutta ei niistä ole mitään sen kummempaa kehittynyt. Ehkä Heikin rokote on torjunut tartunnan vähän paremmin kuin minun. Vaikka riskiryhmään raskauden takia kuulunkin, niin näyttäisi silti että tästä selvitään ihan hyvin.