Lilypie 2nd Birthday Ticker

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Loma Luostolla

Viime viikon keskiviikkona lähdimme yöjunalla kohti Rovaniemeä. Ennen yöjunaan hyppäämistä Anssi testasi kannattaako yksinään lähteä ravintolaan yhden uhmaikäisen ja yhden täysimetyksellä olevan kanssa. No ehkä jonain päivänä kannattaa mutta ei juuri tuolloin - Heikki oli kuulemma syönyt kaksi lusikallista pastaa ja lopun ajan karkaillut ja juossut ympäri ravintolaa, lopulta hajottaen yhden lasinkin. Kalle taas oli nälkiintynyt, ja kun Anssi oli yrittänyt tarjota lämmittämätöntä rintamaitoa pullosta niin nostanut lämpötilasta aikamoisen äläkän. Lopputuloksena yksi väsynyt isä, surkea kaksivuotias ja pastakastikkeeseen sotkettu vauva. Näistä lähtökohdista olikin hyvä lähteä lomalle!

Junamatka Rovaniemelle meni ihan hyvin. Ei tarvinnut paljon ihmetellä mitä pienen pienessä hytissä tekisi Heikin nukahdettua, koska kopsahdimme samantien sänkyyn itsekin. Hieman ahtaan yön jälkeen saavuimme routavaurioiden takia myöhässä Rovaniemelle. Vähän aamupalaa, isot ostokset Supermarketissa ja sitten kohti Luostoa. Takapenkki söi melkein rasiallisen xylitol-sisuja ja juuri kun olimme miettineet oliko tämä jo sitä "liiallista käyttöä joka voi aiheuttaa laksatiivisia vaikutuksia" niin samainen takapenkin herra ilmoitti vessahädästä. Joku teboili löytyikin pian ja tauko onnistui. Perillä Luostolla meitä odottivatkin jo Katri, Tuomas, Vilho ja vielä nimetön pikkuveli. Lounaan jälkeen neljä isointa poikaa lähtivät ahkioiden kanssa hiihtelemään. Itsekin pääsin testaamaan lyhyelle lenkille ahkion vetämistä, Kalle ahkiossa. Ihan hyvin sujui tasaisella, ylämäissä pikkasen raskaampaa.

Perjantaina lähdimme koko porukalla ihmettelemään ametistikaivosta. Isot pojat ametistipendoliinolla (lumikissan vetämällä vaunulla) ja minä ja Katri hiihdimme pikkuisimmat ahkioissa - 5,5 km YLÄMÄKEÄ (no oli siinä yksi alamäkikin, mutta sitä ei lasketa, koska suksien pohjassa oli sen verran lunta ettei juuri luistanut). Luoston ametistikaivos on ainoa toimiva ametistikaivos Euroopassa. Ensin kuulimme tarinoita ja tietoa ametisteista ja muista kivistä ja sitten pääsimme itse kaivamaan kaivoksesta ametisteja. Vaikka hieman epäilyttävältä toiminta ensin näytti niin kaikki löysimme kuitenkin kourallisen isompia tai pienempi ametisteja. Ametistiretken jälkeen isommat pojat valloittivat ahkiot.

Lauantaina minun ja Katrin piti päästä luisteluhiihtämään ilman ahkioita, mutta nyt suksien pohjassa oli entistä enemmän lunta ja luistelu muuttui sauvakävelyksi sukset jalassa. Luoston ympärihiihto vaihtui melko rankkaan kahdeksaan kilometriin ja yhteen tuntiin laskettelurinteessä. Rinteet olivat ihan kivat, mutta lumituisku huipulla aikamoinen! Ja toisessa hiihtovuorossa olivat jälleen isommat pojat.

Lauantai-iltana sain jonkun vatsapörriäisen ja oksensin ihan kunnolla alkuyöstä. Tämä veti sen verran heikoksi, että sunnuntaina en jaksanut enää hiihtää. Siinä mielessä hyvä sattuma, että olimme yrittäneet varata kaksi ahkiota lisää, mutta saimme vain yhden lisäahkion. Minä ja Kalle jäimme mökille ja muu porukka lähti autoilla Pyhälle. Pyhällä suuntana oli Isokuru ja metsähiihtoa. Ensin pysähdys vesiputouksella ja sitten nousi seinä pystyyn. Edellisvuoden reissusta totutulla tyylillä takaisinpäin ei voinut kääntyä. Reitti ei kuitenkaan ollut ihan ahkioyhteensopiva, mutta pienien haasteiden jälkeen pojat pääsivät takaisin ahkioihin ja matka jatkui.

Sunnuntaina suunta oli siis hiihtopäivän jälkeen kohti etelää. Ensin autolla Rovaniemelle ja sitten yöjunalla Helsinkiin. Kiva oli hiihdellä hyvässä säässä! Anssille ja Heikille kilometrejä kertyi noin 70, minulle aika paljon vähemmän - alle 20 km + 1 h laskettelua. Heikillä oli kivaa, kun Vilho oli seurana.

Luostolla huomasimme, että Heikki pärjää ilman vaippaa todella hyvin. Koko reissulla ei sattunut yhtään pissavahinkoa. Ahkioretkillä ja öisin Heikillä oli vaippa, mutta kaikki vaipatkin pysyivät kuivina. Hämmästyttävää! Mutta nyt kotiinpalattua on pari vahinkoa tullut.

Ei kommentteja: