Reipas matkustaja

Matkapäivän aamuna Heikki säikäytti meidät ensin vahingossa nielaisemalla omaa pukluaan ja sitä kakomalla ja puklaamalla tämän episodin jälkeen oudon näköistä puklua. Tämä herätti meidät tajuamaan, että emme olleet ajatelleet lainkaan Heikin matkavakuutusta. Pian meille kuitenkin selvisi, että lapset kuuluvat vanhempien matkavakuutukseen, eikä heille omaa matkavakuutusta tarvita.

Lähdimme kahdeksan aikaan sunnuntaiaamuna kohti lentokenttää. Heikki siis joutui heräämään tavallista aikaisemmin, mutta ei siitä ollut moksiskaan. Automatkalla aloitti torkutkin, joilla selvittiin yli check in -tilanteen. Heikin kärryt pakattiin pussiin ja Heikki siirtyi turvatarkastuksen jälkeen uuteen reppuunsa matkustamaan. Jo tässä vaiheessa on syytä hehkuttaa uutta ostostamme, samaan tyyliin kuin sen mukana tulleella hyvin amerikkalaisella DVD:llä - erinomainen hankinta! Siinä on erittain ergonominen kantaa Heikkiä ja Heikkikin viihtyy mainiosti, nukahtikin matkan aikana siihen kaksi kertaa.

Lentomatka meni mainiosti, vaikka sitä olinkin jännittänyt. Nasolinia nenään ja Heikki ei ollut nousuista ja laskuista moksiskaan, ja nukkui puolen tunnin torkut Anssin sylissäkin mukisematta. Lennon jälkeen matka jatkui junalla, ensin Zürichin päärautatieasemalle ja siellä vaihto toiseen junaan. Junassa Heikki pääsi vähän makuullaan köllimään, kun hamstrasimme itsellemme hyvät paikat. Sitten vaihto mallia täpärä (kuuluttivat asemasta vasta kun oltiin jo aseman kohdalla ja vaihtoaikaa seuraavaan junaan oli noin 2 min sisältäen raiteen etsinnan ja vaihdon) seuraavaan junaan. Tämän junan olisi pitänyt mennä suoraan jo Davosiin, mutta joidenkin ongelmien takia jouduimme vaihtamaan vielä kerran junaa! Perillä oltiin muutaman tunnin ja neljän junan seikkailun jälkeen kuitenkin kaikki hyväntuulisina. Heikki matkusti koko ajan repussaan ja vaunuja käytettiin lähinnä muiden tavaroiden kuljettamiseen ;)

Perillä tapasimme Jaakon, Kaijan ja Carloksen ja jätimme Heikin isovanhemmille hoitoon, kun lähdimme Carloksen kanssa pizzalle.

Heikki oli erinomainen pikku matkustaja, joka oli kaikesta näkemästään hyvin ihmeissään ja koko ajan hyväntuulinen. Päivän uuvuttamana han meinasi muutamaan kertaan vahan vierastaa isovanhempia, mutta eiköhän se mene ohi kun täällä yhdessä aikaa vietämme ja Heikki huomaa että ollaan taas asetuttu aloilleen. Tänään maanantaina minä jäin Heikin kanssa viettämään lomapäivää ja myöhemmin tällä viikolla Kaija on luvannut olla Heikin seurana niin että itsekin pääsen vähän mäkeä laskemaan!

Ai niin, maidonkuljetus onnistui hyvin, joten nyt on Heikilläkin täällä sitten ravintoa äidin hurvitellessa. Nyt istummekin 50-lukutyylisen huoneistomme parvekkeella, Heikki nukkuu kopassaan ja mina nautin auringosta! Aurinko lämmittää niin että ilman takkiakin on hiki, vaikka varmaan täällä on pakkasta varjossa!

Kuvassa Heikki ja Anssi astumassa lentokoneeseen.