Sitkeä silmätulehdus ja vauhdikas viikonloppu

Perjantaina perhepäivähoitaja soitti kesken työpäivän ja jännittyneenä vastasin kesken palaverin puheluun - pitäisikö lähteä sairastunutta Heikkiä hakemaan kesken päivän, ja vielä perjantaina kun muutaman tunnin kuluttua pitäisi olla nokka kohti Turkua. Silmätulehduksesta hoitaja kertoi, muttei käskenyt pois hakemaan. Hän sattui muistamaan, että olimme viikonlopuksi menossa Turkuun Heikin henkilökohtaisen lastenlääkärin luokse. Kaijalle laitoinkin viestin asiasta ja perille päästyämme meitä odottivat jo lääkkeet.

Perille pääsyyn sen sijaan meni tovi, sillä Muurlan kohdalla moottoritiella alkoi Anssin autosta kuulua piipitys ja punainen öljynpaineen merkkivalo vilkkua. Pysähdyimme seuraavalle huoltoasemalle tutkimaan tilannetta. Lisäsimme öljyä, vaikkei se vähissä ollutkaan, ja tankkasimme itseemme ABC-burgerit. Tankkaus ei kuitenkaan auttanut, vaan piipitys ja vilkkuminen jatkuivat heti moottoritielle päästyämme, joten kurvasimme seuraavan huoltoaseman pihaan. Sinne se auto jäi, Halikon Shellin parkkipaikalle. Anssi soitti Audi Liikkumisturvaan ja sitä kautta järjestyi auton hinaus Saloon. Itsemme hinasimme taksikyydillä Turkuun. Kätevästi meillä oli mukana ylimääräinen lasten turvaistuin, jonka olin ostanut samana päivänä turkulaisia autoja varten. Se pääsikin heti käyttöön :)

Lauantaina Heikki ja Olli stigailivat ulkona, kun lunta oli vielä jonkun verran jäljellä. Illalla meillä oli ohjelmassa kahden kaverin yhteiset 30-v juhlinnat. Heikki pääsi etkoille mukaan, mutta lähti sieltä Kaijan kyydissä Hirvensaloon. Heillä oli ollut mukava ilta ja niin meilläkin. Edellisiltana treenatut laulut ja tanhut (!) menivät hienosti, vaikka treenit myöhästyivätkin autoprobleemojen takia.

Sunnuntai meni toipuessa edellisillan juhlista. Paluumatka Espooseen taitettiinkin junalla, koska auto siis oli odottamassa huoltoa Salossa. Heikki istahti junan penkille ja totesi, oltuaan hetken hiljaa, "juna". Muutenkin sanoja alkaa tulla koko ajan enemmän. Juna nyt on jo vanha tuttu sana, mutta nyt se tuli hieman eri yhteydessä kuin ennen. Tänään perhepäivähoitaja kertoi myös, että Heikki alkaa päästä kärryille laululeikeistä ja osaa jo hyvin matkia muita poikia. Eilen illalla hän pyöritteli kotoa käsiään, sillä tavalla kuin uitaisi kissaa, enkä ollut nähnyt sitä ennen. Tänään hoitaja kertoikin, että se on osa jotain laululeikkiä, jota he harjoittelivat. Tunnollinen Heikki harjoitteli kotonakin viikonloppuna :)

Mutta se sitkeä silmätulehdus - perjantaina alkoi eikä vieläkään ole ohi kokonaan. Antaa kai hoidossa laittaa melko hyvin silmätipat, mutta kotona se on aika taistelua. Sen sijaan hengiteltävä lääke menee tällä hetkellä kotonakin ilman ongelmia. Toivottavasti silmätulehdus menee pian ohi, ja onneksi hoitaja on antanut Heikin olla hoidossa siitä huolimatta!