Napasientä, tiheää hengitystä ja sydänkuvaa

Perjantaina 29.1. kävimme neuvolassa näyttämässä vauvan napaa, joka oli hieman omituisen näköinen. Aiemmin viikolla napatynkä oli lähtenyt irti, mutta napa oli silti kostea sekä sieltä näytti kasvavan jonkinlainen ylimääräinen liero ulos. Neuvolan täti hämmästeli asiaa, sillä kyseessä oli hänen mukaansa napasieni, jota yleensä esiintyy vain kesähelteillä. Napa laapistettiin tarkoituksena kuivattaa ylimääräinen kosteus pois.

Jo maanantaina Kaija kyseli vauvan tiheästä hengityksestä, mutta totesimme sen olevan välillä tiheää ja välillä rauhallista, joten syytä huoleen ei ollut. Loppuviikosta aloimme, etenkin Anssi, kuunnella hengitystä tavallista tarkemmin ja lauantaina seurasimme hengitystiheyttä kellon kanssa. Hengityskertoja oli joka laskennalla yli 80 kertaa per minuutti, kun normaalitiheys tämänikäiselle olisi max 60 kertaa. Päätimme viedä vauvan lastenlääkärin ihmeteltäväksi. Näin vauva meni ensimmäistä kertaa lääkärille kymmenen päivän ikäisenä. Mehiläisessä lääkäri tutki vauvaa sekä hänestä otettiin keuhkoröntgen ja verikokeet. Näissä ei näkynyt mitään poikkeavaa, mutta lopuksi mitatuissa veren happisaturaatioissa lukemat näyttivät alhaisilta. Lääkäri lähettikin vauvan sitten jatkotutkimuksiin Jorviin lasten päivystykseen.

Minä jäin vauvan kanssa kaksin päivystykseen ja pääsimmekin nopeasti mittauksiin ja lääkärin tutkittavaksi. Vauvaan laitettiin ensin toistakymmentä anturia ja otettiin sydänkuvaa. Sitten anturien määrää vähennettiin ja jäimme odottelemaan mitä lääkärit sanovat sydänkuvasta. Lastenlääkärit konsultoivat kardiologeja ja lopputuloksena kerrottiin, että vauvalla on ylimääräisiä lyöntejä (rytmihäiriö) ja tilannetta on syytä monitoroida ainakin yön yli sairaalassa. Tarkoituksena oli siirtyä Jorvin lastenosastolle ja sunnuntaina matkata sydämen ultraäänikuvaan Lastenklinikalle. Samalla otettiin muitakin labratestejä, ja kun RS-virustutkimus näytti negatiivista, niin vauva päätettiinkin siirtää yöpymään Jorvin sijasta suoraan Lastenklinikalle, kun sinne olisimme kuitenkin sunnuntaina olleet menossa. Ambulanssin piti tulla meidät hakemaan puolen tunnin päästä mutta loppujen lopuksi se tuli vasta useamman tunnin päästä - lauantaiyönä kun ambulansseilla pitää kiirettä vähän kiireellisempien tapausten kanssa... Lopulta joskus ehkä kahden maissa yöllä olimme Lastenklinikalla. Siellä järkytyksekseni (melko väsyneenä) sain kuulla etten voikaan jäädä vauvan kanssa yöksi osastolle, vaan minun pitäisi jättää vauva sinne ja lähteä itse kotiin. Joskus kolmen jälkeen suostuin tilanteen hyväksymään, pumppasin maitoa ja lähdin kotiin nukkumaan muutamaksi tunniksi.

Sunnuntaina palasimme aamupäivällä koko porukalla Lastenklinikalle, jossa kardiologi tutki vauvan ja otti sydämen ultraäänikuvaa. Kuvan perusteella todettiin, että sydämessä ei ole mitään rakenteellista tai toiminnallista ongelmaa, mikä oli toki suuri helpotus. Koska happisaturaatio kuitenkin oli edelleen alhainen ja lisälyöntejä näkyi EKG:ssa sekä eräs labra-arvo oli korkealla, ei vauvaa kuitenkaan vielä voitu päästää kotiin.

Vauva on siis ollut sunnuntaiaamuyöstä asti seurannassa Lastenklinikalla. Päivät olen ollut osastolla ja yöt nukkunut kotona. Anssi on ollut sairaalassa myös melkein koko ajan ja Heikkikin ne ajat mitä ei ole ollut päivähoidossa. Heikki itki tänä aamuna ettei halua hoitoon vaan sairaalaan - ei ehkä niin paljon pikkuveljen takia vaan osaston leikkihuoneen :) Iltaisin olemme käyneet kolmistaan syömässä ulkona.

Maanantaista tiistaihin vauvan sydänkäyrää seurattiin vuorokausi Holter-laitteella - iso pino piuhoja kiinni ja päällä Uuno-paita (kuvassa). Laite analysoi, että ylimääräisiä lyöntejä oli välillä useampi peräkkäin - tämä tarkoittaa että ongelma onkin oletettua suurempi ja asian toivottavasti korjaava lääkitys aloitettiin tänään. Tämä tosin tarkoittaa sitä, että ei ole tiedossa koska vauva pääsee sairaalasta pois. Tänään otettiin vauvasta vielä lisäkokeita, joilla koitetaan selvittää onko syynä jonkun viruksen aiheuttama tulehdus. Saa nähdä tuleeko tähän ikinä selvyyttä... Tänään lähdin sairaalasta Anssin ja Heikin mukana jo yhdeksältä, kun pitää selvittää tätä kodin pyykkivuortakin välillä. Hassua on se, kuinka kotona puuhaa koko ajan jotain ja vauvaa hoitaa siinä sivussa. Sairaalassa voi kuitenkin istua 12 h vauvan huoneessa, vaikka hän suurimman osan ajasta nukkuukin, ilman että olisi kiire yhtään minnekään.

Ai niin, vauvan napa on aiheuttanut ihmetystä sairaalassakin. Hoitajat ja osastolääkärit ovat olleet ihmeissään ja tänään paikalle saatiin tällaisista asioista ymmärtävä erikoislääkäri, joka piti tohotusta vähän turhana ja nappasi sen navan "lisäosan" kylmästi vaan irti :)

Ja elämä jatkuu sairaalan ulkopuolellakin. Heikki on suhtautunut vauvan tuloon aika myönteisesti, ei ole tehnyt (tai yrittänytkään tehdä) vauvalle mitään pahaa ja ei ole ollut mustasukkainenkaan, mutta vauvan tulo näkyy ehkä sillä tavalla, että kun Heikki on jo jonkin aikaa tehnyt kaikki kakat pottaan (vaikka pissat tulevatkin vaippaan), niin tämä taito on tuntunut unohtuvan. Anssi on saanut vaihtaa muutaman kakkavaipan viime päivinä. No, toivottavasti tämä on melko ohimenevää ja kun tästä päästään eroon niin alkaisivat ne pissatkin löytää pottaan tien (muuallakin kuin hoidossa...). Hessu-raukka on myös toista päivää nyt rikkinäisillä talvikengillä hoidossa, kun nykyisistä meni eilen aamulla vetoketju rikki emmekä ole ehtineet käydä ostamassa uusia. Ilmastointiteippi tämänkin ongelman korjasi :)

Lunta on satanut viime päivinä runsaasti. Anssi ja Heikki ovat tehneet lumitöitä monena päivänä. Heikille löytyi taloyhtiön varastosta sopiva lumikolakin.