Tutti, yöunet ja nyrkki

Lupasin tässä blogissa hehkuttaa vauvan huimaavasta kehityksestä, joten tässä sitä tulee. :)

Ei, Heikki ei vielä kävele, istu eikä edes kierähtele. Tällä massalla kaikenlaiseen akrobatiaan voi kulua vielä tovi... Muutaman viime viikon aikana seuraavaa kehitystä on kuitenkin tapahtunut:

1) Tutti. Alku tutin kanssa oli lupaava - matkalla synnytyssairaalasta kotiin Hessu imaisi heti tutin ja nukahti sen avulla niin että tutti voitiin nypätä suusta muutaman minuutin jälkeen. Tämän jälkeen tuttia annettiin Heikille vain äärimmäisessä hädässä, mutta neuvolan tädin vakuutettua että tutin käyttö ei ole mitenkään ongelmallista ja se on jopa suotavaa mikäli vauva muuten roikkuisi kaiket illat äidin rinnassa kiinni. Tämän jälkeen ongelmaksi tuli se, että Heikki pääsääntöisesti hylki tuttia, mutta ahkera, välillä äitiä kyseenalaistuttanut harjoittelu on nyt tuottanut tulosta ja Heikki hyväksyy tutin ja rauhoittuu sen avulla, jos muuta ongelmaa kuin rauhattomuus ei ole havaittavissa. Nälkää tutti ei paranna (daa!) mutta väsyneen Hessun se turruttaa. Tutin ongelmat: a) tutin tipahtaessa suusta syntyy usein suuri paniikki ja huuto, b) tutin käytöstä pitää joskus opetella pois. Kohta b) lukeutuu "sen ajan" murheisiin...

2) Yöunet. Jos olisin kirjoittanut tämän postin viikko sitten, kuten piti, niin olisin nyt hehkuttanut Heikin siirtyneen kahden heräämisen yöunimoodiin. Juuri kun tätä muutamalle ihmiselle hehkutin, Heikki päättikin alkaa herätä jälleen kolmesti. Ja sitten yhdesti. Mutta keskiarvo usealta viikolta on kaksi heräämistä yössä. Heikki on alkanut herätä myös hieman aiemmin kuin ennen, keskiarvo alkaa siirtyä kymmenen jälkeen heräämisestä ennen kymmentä heräämiseen. Mutta siis vielä erittäin mukava aikataulu vanhemmille. Mutta ei tässä vielä kaikki! Heikki on nyt "koulutettu" nukahtamaan omaan sänkyynsä yöunille ilman mittavaa hyssyttelyä. Heikki saa maitoa ennen unille menoa, mutta hereillä oleva poika kannetaan sänkyynsä, toivotetaan hyvää yötä ja sammutetaan valot. Illasta riippuen Heikki saa tutin (jos on hermostunut) tai sitten ei. Tämän jälkeen seuraa kymmenestä minuutista jopa tuntiin juttelua itsekseen, tai sängyssä oleville pehmoelukoille, pimeässä. Usein meidän ei tämän jälkeen enää tarvitse Heikin huoneessa käydäkään. Tutti-iltoina tuttia pitää käydä nostelemassa suuhun muutama kerta. Aamulla vastaavasti Heikki herää yleensä hyväntuulisena ja juttelee elukeilleen. Päiväunista ei nyt puhuta, niille menosta ei ole vielä paljon mainostettavaa :)

Heikki ja elukit:

3) Nyrkki. Heikki alkaa osoittaa vahvempia merkkejä omien käsiensä ymmärryksestä. Mielestäni Heikki ekaa kertaa tuijoitteli välillä käsiään jo joitain viikkoja sitten, mutta silloin en vielä ollut vakuuttunueet että vaikka nyrkki naaman edessä olikin että tuijottiko Heikki kuitenkaan sitä vai jotain ihan muuta. Nyt silmät kuitenkin välillä tarkentuvat nyrkkiin, etenkin vasempaan. Tästä Anssi on huolissaan - ei kai Heikistä vaan tule vasuri :) Heikki myös seuraa omaa ja muidenkin käsiä entistä tarkkaavaisemmin ja jos naaman eteen tunkee jotain mielenkiintoista, kuten äidin kämmenen, Heikki koskettelee sitä. Vai lieneekö vahinko?